Mitä vaari teki sodassa? – Meistä jokaisella on mahdollisuus ja velvollisuus vaalia sukumme sankareiden muistoa

Mitä vaari teki sodassa? – Meistä jokaisella on mahdollisuus ja velvollisuus vaalia sukumme sankareiden muistoa

Talvi-, Jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 650.000 miestä ja yli 100.000 naista. Sotaveteraaneja on joukossamme vielä yli 20.000. Heidän keski-ikänsä on yli 91 vuotta. Tämä tosiasia muuttaa veteraanitoiminnan muotoja tulevina vuosina.

Veteraanien tuki- ja hoivatyön tavoite on turvata veteraanien mahdollisuus asua omassa kodissa. Se on yhteiskunnan selkeä tavoite ja veteraanien toive. Kotona asuminen edellyttää riittävää toimintakykyä, toimeentuloa ja tukiverkkoa.

Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti 27.4. Oulussa Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa, että valtio varautuu kohdistamaan sotaveteraanien kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen kustannuksiin tuntuvan lisäpanoksen ensi vuoden alusta lukien.

Sotaveteraanit päättivät vuosikymmen sitten, että hoivatyön jälkeen toiminta suunnataan perinnetyöhön. Perinnetyö on keskeinen työsarka myös kannattajajäsenillemme. Siirtymäkauden valmistelu on jo käynnissä.

Sotavuosien perinnetyö on merkittävä osa suomalaisten maanpuolustustahtoa. Kansalaistemme ja varsinkin nuoremman väen on tärkeä tietää, millaisin uhrauksin Suomen itsenäisyys ja hyvinvointi on saavutettu.

Veteraanisukupolven väistymisen myötä katkeaa monella perheellä ja suvulla henkilökohtainen side sotaan ja sodanajan kokemuksiin.

Järjestimme perheen kesken muistotilaisuuden edesmenneen sotaveteraani-isäni syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi. Kysyin lapsilta ja lastenlapsilta, mitä he haluavat kuulla vaarista. ”Mitä vaari teki sodassa”, oli vastaus. Kerroin isäni sotavuodet hänen sotilaspassinsa ja Itä-Karjalan kartan äärellä. Hankimme Kansallisarkistosta hänen palveluasiakirjansa sotavuosilta. Lähes neljän vuoden ajalta.

Isänmaanrakkauden ja maanpuolustustahdon ylläpito ei ole yksin veteraani- ja reserviläisjärjestöjen asia. Se on meidän kaikkien suomalaisten ja koko yhteiskunnan asia. Tammenlehvän Perinneliiton kautta perinnetyöhön on liittynyt kaksikymmentä maanpuolustus-, veteraani- ja kansalaisjärjestöä. Jäsenmäärältään suurimpana veteraanijärjestönä Sotaveteraaniliitolla on johtava rooli veteraaniperinteen vaalimisessa.

Veteraanijärjestöjen hallinto siirtyy meille sotaveteraanien tytöille ja pojille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille.

Auttavia käsiä ja veteraanien ystäviä tarvitaan lisää. Tuki- ja hoivatyö jatkuu pitkälle 2020-luvulle.

Rintamalla veljeä ei jätetty. Ei jätetä nytkään. Sotaveteraanien, miesten ja naisten, elämänehtoon asiallinen hoitaminen on kunnia-asiamme.

 

Erkki Heikkinen

 

 

 

Kirjoittaja on Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja