Arkistot: Blogitekstit

3.4.2017 Kertokaa lastenlapsille lauluin

Tämä lause konkretisoitui Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlavuoden sävellys- ja sanoituskilpailun tulosten tarkastelussa. Kilpailua suunnitellessamme toivoimme saavamme veteraanipolvesta kertovia, lasten ja nuorten laulettavaksi sopivia lauluja. Vastauksia saimme kertaallisen määrän, joista maaliskuussa palkitsimme kolme parasta. Kunniamaininnan myönsimme kuudelle kappaleelle ja erityismaininnan yhdelle laululle.

Kilpailun voittajakappaletta, Tuomo Tiitisen Isä kerro -laulua on ollut mahdollisuus kuunnella Youtubessa jo muutamien viikkojen ajan. Voittajien varmistuttua pyysimme jokaiselta tekijältä esseen, jossa toivoimme heidän kertovan ajatuksiaan laulun synnystä, kilpailuun osallistumisen syistä, veteraanien merkityksestä ja heidän perinteensä siirtämisestä tuleville sukupolville.   Laulujen pohjalta tehtävän, päiväkodeille ja kouluille kohdennetun opetuspaketin suhteen pyydettiin myös mielipiteitä.

Jokaiseen kirjoitukseen oli paneuduttu. Ajatukset olivat syvällisiä ja sydämestä. Lauluntekijöiden nuoresta iästä johtuen vain muutamalla oli suora kontakti veteraanipolveen. Kuitenkin kunnioitus veteraanien, niin rintamalla kuin kotirintamalla oman osansa tehneitä kohtaan oli todella suuri.

Siteeraan yhtä kirjoitusta, jonka pääajatus oli jokaisessa esseessä:

Laulun syntyyn vaikutti koko tähänastinen elämämme. Ne opit, kokemukset ja perintö, jota Suomessa kasvaneina olemme saaneet. Hyvinvointiyhteiskunta, yleissivistävä peruskoulutus, sananvapaus ja demokraattinen valtiovalta, pilarit, joiden varassa olemme kasvaneet. Perhe- ja ystävyyssuhteet, johon olemme voineet nojata. Veteraanien perintö on tärkeä osa suomalaisuutta, jota pitää vaalia ja siirtää tuleville sukupolville.

Esseissä pohdittiin myös mitä veteraanien perintö muuttuvassa maailmassa tarkoittaa. Nuoret kokevat perinteen olevan sisukkuutta, lojaaliutta ja avointa mieltä, ei sulkeutumista, muukalaisvihaa eikä pelkoa.

Opetuspaketin toivottiin toimivan työkaluna opettajille, keskustelun pohjana itsenäisyydestä ja suomalaisuudesta ja veteraaniemme tekemästä työstä. Laulujen myötä asioiden käsittely on toimivaa ja jättää hyvän muistijäljen lapsiin ja nuoriin.

Osa lauluista tullaan esittämään Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlassa kutsuvieraille mutta sunnuntaina 22.10.2017 Finlandia-talossa järjestettävässä konsertissa laulut ovat kaikkien kuultavissa. Itä-Helsingin Musiikkiopiston kuorot ja Rauman Normaalikoulun lauluryhmät tulkitsevat kilpailukappaleet nuorten muusikkojen säestyksellä. Konsertissa kuullaan myös Sotaveteraaniliiton sävellyskilpailun toisen osan voittajakappale. Anna-Mari Kaskisen runoon tehty kuorosävellys. Tämä kilpailu toistaiseksi vielä avoinna.

Turun Yliopiston Rauman Opettajainkoulutuslaitoksen opiskelijoista koostuva ryhmä työstää lauluihin liittyvää opetuspakettia. Sanni-Mari Kanto valmistuu luokanopettajaksi, Charlotta Syren, Jarna Kukkonen ja Mikael Taivassalmi käsityönopettajiksi. Ryhmä on valikoitunut oman osaamisalueensa mukaan ja opiskelijoiden taidot täydentävät toisiaan. Heille kaikille on tärkeää suomalaisuus ja Suomen historia ja historian tuottaminen lapsille ymmärrettävään muotoon nimenomaan veteraaniperinne huomioiden.

Ajatuksena on saada opetuspaketti verkkoon sekä cd:lle. CD-levyä voivat isovanhemmat hankkia myös lastenlapsilleen.

Sotaveteraaniliiton oman juhlavuoden sanoitus- ja sävellyskilpailu kunnioittaa omalta osaltaan erinomaisen hyvin Suomi 100 juhlavuotta.

 

Tuija Saura

Musiikkityöryhmän jäsen

30.12.2016 Sotiemme veteraanit kohti Suomi 100 juhlavuotta

Sotiemme veteraaneja on vuoden 2017 alussa elossa vielä 17 000 henkilöä. He ovat kaikki iältään jo yli 90 -vuotiaita. Suomi 100 juhlavuonna sotiemme veteraaneja halutaan muistaa erityisen paljon, sillä he ovat oman henkensä uhalla puolustaneet  maamme itsenäisyyttä Suomen sotavuosina 1939-1945. Ilman heidän rohkeuttaan ja yhdessä työskentelemisen taitoaan, emme voisi tänä vuonna viettää Suomen 100 vuoden itsenäisyyden juhlaa. Meillä kaikilla on suuri kiitollisuus ja lupa auttaa sotaveteraanejamme kaikin mahdollisin keinoin, katso lisää www.veteraanit.fi.

Sosiaalisessa mediassa on käynnistynyt oululaisen Jaana Willmanin toimesta projekti, jossa kudotaan yhteisellä juhlavuosimallilla villasukat jokaiselle Suomen rintamaveteraanille ja sotainvalidille sekä sotaleskelle. Eli tervetuloa kaikki mukaan neulomaan sukkia sotaveteraaneillemme tänä vuonna! Ryhmä ja neulontaohjeet löytyvät Facebookista: Villasukat veteraaneille, Suomi 100 vuotta.

villasukat_kortit_2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koivukylän Foibekartanossa asustaa vantaalaisia rintamaveteraaneja, jotka saivat joulun alla kansalaisilta lahjana erilaisia hienoja villasukkia ja itsenäisyyspäiväkortteja. Suomen Posti järjesti vuonna 2016 jo toisena vuotena peräkkäin kampanjan, jossa jokaisella suomalaisella oli mahdollisuus lähettää itsenäisyyspäivätervehdys sotiemme veteraanille. Kuvassa vasemmalta Niilo Veikkolainen, Kerttu Räsänen, Antti Rintama, Veikko Hirvonen, Veikko Peltola ja Aatto Laitala.

13.10.2016 Hyväntekijöitä tarvitaan lisää

Tämän vuoden alusta ovat pääkaupunkiseudun sotaveteraanit, puolisot ja lesket saaneet nauttia tuntemattoman hyväntekijän uskomattomista tempauksista; on tullut kutsuja erilaisiin urheilutapahtumiin, päivällistarjoiluja ja paljon muuta. Hyväntekijän tunnistaa valkoisesta parrasta ja ”Brother Christmas” -taiteilijanimestä.

Valkoisen parran ja Brother Christmas -nimen takaa paljastuu 34-vuotias nuori mies. Hän kuvaa itseään ” kahden lapsen pullantuoksuiseksi mieheksi Tuusulasta”. Brother Christmasin ohjenuorana on saada ihmiset puhumisen sijaan tekemään asioita toisten hyväksi.

Täällä voivotellaan paljon, mutta asioille ei tehdä mitään. Se ei vaadi ihan hirveästi, jos käy vaikka vanhustentalossa. Oikeiden kanavien löytäminen on todella tärkeää. Avun on mentävä sille, joka sitä oikeasti tarvitsee, sanoo Brother Christmas. Hän korostaa, että unelmia hän ei voisi toteuttaa ilman apujoukkoja. Tulokset syntyvät yhdessä tekemisestä.

Hänen yhtenä kohderyhmänään ovat sotaveteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä. Brother Christmas on järjestänyt lukemattomia virkistys- ja viihdytystilaisuuksia. Lisäksi hänen toimenpiteillään on tuettu veteraaniemme kotona asumista.

Tänä vuonna Brother Christmas on järjestänyt mm:

– 12 veteraanille ja puolisoille jääkiekkoillan yksityisaitiossa päivällisineen
– 2 veteraanille nyrkkeilytapahtumaan Ringside-tapahtuman päivällisineen
– Oulunkylän Sotaveteraanitalon ja Kettutien palvelutalon (Sotaveteraanipiirin) asukkaille kahdesti parturi- kampaajapäivän
– ruokakasseja lukemattomille veteraaneille
– 10 veteraanille Nuuksioon unohtumattoman leiritapahtuman (nuotiokahvit, loimulohta ym. sekä kevyen ”maastomarssin”)
– veteraanipariskunnan omakotitalon kiviportaiden ”Turvapäivityksen”
– teatterilippuja veteraaneille ja puolisoille päivällisineen
– 6 veteraanipariskunnalle päivällisen huippuravintolassa ”pitkän kaavan mukaan”
– Kettutien palvelutalon asukkaille 100 ilmaista hierontakertaa

Brother Christmas halusi myös yllättää kesällä veteraanipariskunnan Lontoon matkalla Wimbledonin tennistapahtumaan. Sairastapauksen vuoksi matka muuttui toisen veteraanin ja hänen tyttärensä toivematkaksi.

Rauno Loukkola
Kirjoittaja on Helsingin seudun Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen luovutti 11.10.2016 Sotaveteraaniliiton ansiomitalin Brother Christmas, Ari Koposelle.
Brother Christmas vastaanottamassa Sotaveteraaniliiton ansiomitalia puheenjohtaja Erkki Heikkiseltä 11.10.2016.

 

15.9.2016 Valtiolta lisätukea veteraaneille – puolisot ja lesket keräystuen varassa

Veteraanijärjestöt pitävät myönteisenä hallituksen esitystä osoittaa Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 kunnille 30 milj. euroa veteraanien kotipalveluihin jaettavaksi kolmen vuoden aikana 2017- 2019.

Tänään julkaistussa Sotiemme Veteraanien tiedotteessa todetaan, että veteraanijärjestöt ovat kiitollisia lisätuesta veteraanien kotipalveluun, mutta huolena on samanaikainen kuntoutusmäärärahan supistuminen. Lisäksi veteraanien puolisot ja lesket jäävät edelleen näiden molempien etuuksien ulkopuolelle. Heistä useat ovat pelkän 766,85 euron takuueläkkeen varassa.

Veteraanijärjestöillä varoja alle 50 euroa veteraania kohden_d9b3902

Veteraanijärjestöjen teettämän selvityksen mukaan veteraaniliittojen varallisuus riittää viiteen ateriaan jokaiselle veteraanille.

Sotiemme Veteraanit -keräystä tarvitaan edelleen, sanoo veteraanijärjestöjen varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen: “Jos veteraaniliitot olisivat lopettaneet toimintansa tämän vuoden alussa ja varat olisi jaettu järjestöjen veteraanijäsenille, olisi kukin saanut noin 47 euroa”, kertoo Mikkonen. Selvityksessä on laskettu mukaan Rintamaveteraaniliiton (52 €/veteraanijäsen) ja Suomen Sotaveteraaniliiton (42 €/veteraanijäsen) varat. Sotainvalidien Veljesliiton varallisuus 345 euroa sotainvalidi-­ ja puolisojäsentä kohden on tarkoitettu sodassa vammautuneiden ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi.

Sotiemme Veteraanit -keräyksen varoilla rahoitetaan pienituloisten sotainvalidien ja veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien kotona asumisen tukemista, veteraanitilaisuuksien järjestämistä sekä lääke- ja kuljetuskuluja.

Sotiemme veteraaneja on tällä hetkellä elossa 20 000 ja heidän keski-ikänsä on 92 vuotta.

Tarkemmat tiedot veteraanijärjestöjen omaisuuksista: www.veteraanit.fi/usein kysytyt kysymykset

8.9.2016 Veteraaneilta arvokas perintö tuleville polville

Suomalaisten suurta kiitollisuutta veteraaneja ja veteraanisukupolvea kohtaan korosti kenraalimajuri evp. Veli-Pekka Parkatti puhuessaan Uudenmaan veteraanien kirkkopäivässä lauantaina 3.9. Riihimäellä.

”Ymmärrämme ketjun, joka ulottuu nykypäivästä 70 vuotta taaksepäin. Siihen mahtuu isänmaamme pelastaminen, taloudellisen vaurauden rakentaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan luominen. Tämä on arvokas perintö, joka meidän on huolehdittava eteenpäin tuleville sukupolville.”

Luottamus puolustusvoimiin on Suomessa suurempi kuin missään muussa Euroopan maassa. Kenraalimajuri Parkatin mukaan luottamus rakentuu veteraanien teoille ja työlle, sukupolvelta toiselle periytyneelle isänmaallisuudelle.

Suomalainen sotilas oli lähimmäisenrakkauden asialla valmistautuessaan puolustamaan isänmaataan ja lähimmäisiään, sanoi saarnassaan kenttäpiispa Pekka Särkiö.

 Blogiin on lainattu Aamupostissa 5.9.2016 julkaistua Olavi Saarisen artikkelia.

 

kirkkopaiva2016-15kirkkopaiva2016-28kirkkopaiva2016-43kirkkopaiva2016-61

Veteraanien yhteisiä kirkkopäiviä vietetään tänäkin vuonna useita kymmeniä ympäri maan. Viime vuosina kirkkopäivien vietossa on siirrytty pienempiin paikallisiin tilaisuuksiin, jotta mahdollisimman moni veteraani voisi niihin osallistua pitkän välimatkan estämättä. Päiväjuhlan ja jumalanpalveluksen lisäksi tarjolla on yleensä lounas ja kirkkokahvit. Kuten kaikissa yhteisissä tilaisuuksissa, tärkeää on myös veteraaniveljien ja –siskojen tapaaminen. Kuvat Uudenmaan veteraanien kirkkopäivältä Riihimäeltä 3.9.2016, kuvaaja Jouko Kaivonurmi

 

2.9.2016 Veteraanien perintöä välitetään kutsunnoissa

Veteraanien keski-ikä on jo yli 91 vuotta, ja he eivät välttämättä enää jaksa aiemman tavan mukaisesti pitää puhetta kutsunnan alaisille.

Maavoimien esikunta päätti toteuttaa videon, jonka avulla veteraanien perintöä pidetään esillä kaikille asevelvollisille ja kutsuvieraille.  Veteraanien perintö – Arvet efter veteranerna niminen video valmistui pari viikkoa sitten ja ruotsinkielinen versio on valmistumaisillaan.

Majuri Pekka Rytkölä Maavoimien esikunnasta sai tehtäväkseen koota veteraanit videoon. Majuri Rytkölä kysyi apua veteraanijärjestöiltä ja sai videolle esiintymään veteraaneja ympäri Suomen. Videon veteraanikuvaukset toteutti Combat kameratiimi, jonka tuottajana toimi Ville Multanen Kaartin Jääkärirykmentistä.

Tästä lähtien kutsunnoissa tehdään niin, että jos olemme saaneet vetreän veteraanin mukaan, niin hän puhuu ensin ja sen jälkeen näytetään video, kertoo majuri Rytkölä.

Suosittelemme Veteraanien perintö -videon katsomista kaikille. Varusmiehet astuvat jälleen syyskuun alussa katukuvaan Sotiemme Veteraanit -keräyslippaiden kanssa. He keräävät vielä elossa oleville, heikompi-osaisille sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen sekä sotaleskille. Sotiemme veteraaneja on elossa tällä hetkellä 20 000.

linkki: https://youtu.be/hFtcERLYbDA?list=PLDBCAF8267C086DF6

 

Sotiemme veteraani Pentti Suomalainen puhui kutsunnanalaisille Lempäälän Ehtookodossa vuoden 2015 kutsunnoissa. Kuva: Erkki Koivisto

25.8.2016 Sotiemme Veteraanit -keräyksen piiripäälliköitä kiitettiin

Keräyksen piiripäälliköt kokoontuivat elokuussa Mikkelissä

Sotiemme Veteraanit -keräystä on toteutettu jo kymmenen vuoden ajan. Keräyksen piiripäälliköt kokoontuivat elokuussa Mikkeliin suunnittelemaan tulevaa ja muistelemaan menneitä. Yli kolmekymmentä keräyspäällikköä ja talouden- ja keräystoimien hoitajaa kulutti housun/hameen takamuksiaan Sokos Hotelli Vaakunan auditoriossa ja katsasti aurinkoista Päämajakaupunkia.

Erityistä kiinnostusta herätti Markku Sepän puheenvuoro, joka koski Sotiemme Veteraanit – keräyksen tulevaisuutta. Majuri Marko Maaluoto kertoi miten Puolustusvoimat viettää omaa 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018. Varainhankinnan päällikkö Pia Mikkosen avasi suunnitelmia uudesta, myytävästä keräysvastikkeesta.

Piiripäälliköitä kiitettiin

Yli puolet 24 keräyspiirin vapaaehtoisesta on ollut mukana suurella sydämellä kaikkien näiden kymmenen vuoden 2006 – 2015 ajan! He ovat edelleen mukana työssä sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien hyväksi. Paikalla heistä Mikkelin tilaisuudessa olivat, kuvassa vasemmalta: Lahti: Seppo Vohlonen, Varsinais-Suomi: Osmo Suominen, Helsinki: Viljo Lehtonen, Lahti: Pentti Korpimies, Södra Finland: Solveig Hyöty, Vaasa: Tuula Harjunpää, Suur-Savo: Markku Tarvainen, Lappi: Martti Koskela, Keski-Pohjanmaa: Antti Roiko-Jokela, Itä-Uusimaa: Aimo Tilsala, Keski-Suomi: Kari Kilpeläinen.

 

kuva_piiripäälliköt_10 Mikkeli_elokuu_2016IMG_3397 (002)

17.6.2016 Erkki Heikkinen: Mitä vaari teki sodassa?

Mitä vaari teki sodassa?

Talvi-, jatko- ja lapinsotaan osallistui noin 650.000 miestä ja yli 100.000 naista. Sotaveteraaneja on joukossamme vielä yli 20.000. Heidän keski-ikänsä on yli 91 vuotta. Tämä tosiasia muuttaa veteraanitoiminnan muotoja tulevina vuosina.

Veteraanien tuki- ja hoivatyön tavoite on turvata veteraanien mahdollisuus asua omassa kodissa. Se on yhteiskunnan selkeä tavoite ja veteraanien toive. Kotona asuminen edellyttää riittävää toimintakykyä, toimeentuloa ja tukiverkkoa.

Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti 27.4. Oulussa Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa, että valtio varautuu kohdistamaan sotaveteraanien kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen kustannuksiin tuntuvan lisäpanoksen ensi vuoden alusta lukien.

Sotaveteraanit päättivät vuosikymmen sitten, että hoivatyön jälkeen toiminta suunnataan perinnetyöhön. Perinnetyö on keskeinen työsarka myös kannattajajäsenillemme. Siirtymäkauden valmistelu on jo käynnissä.

Sotavuosien perinnetyö on merkittävä osa suomalaisten maanpuolustustahtoa. Kansalaistemme ja varsinkin nuoremman väen on tärkeä tietää, millaisin uhrauksin Suomen itsenäisyys ja hyvinvointi on saavutettu.

Veteraanisukupolven väistymisen myötä katkeaa monella perheellä ja suvulla henkilökohtainen side sotaan ja sodanajan kokemuksiin.

Järjestimme perheen kesken muistotilaisuuden edesmenneen sotaveteraani-isäni syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi. Kysyin lapsilta ja lastenlapsilta, mitä he haluavat kuulla vaarista. ”Mitä vaari teki sodassa”, oli vastaus. Kerroin isäni sotavuodet hänen sotilaspassinsa ja Itä-Karjalan kartan äärellä. Hankimme Kansallisarkistosta hänen palveluasiakirjansa sotavuosilta. Lähes neljän vuoden ajalta.

Isänmaanrakkauden ja maanpuolustustahdon ylläpito ei ole yksin veteraani- ja reserviläisjärjestöjen asia. Se on meidän kaikkien suomalaisten ja koko yhteiskunnan asia. Tammenlehvän Perinneliiton kautta perinnetyöhön on liittynyt kaksikymmentä maanpuolustus-, veteraani- ja kansalaisjärjestöä. Jäsenmäärältään suurimpana veteraanijärjestönä Sotaveteraaniliitolla on johtava rooli veteraaniperinteen vaalimisessa.

Veteraanijärjestöjen hallinto siirtyy meille sotaveteraanien tytöille ja pojille, lastenlapsille ja lastenlastenlapsille.

Auttavia käsiä ja veteraanien ystäviä tarvitaan lisää. Tuki- ja hoivatyö jatkuu pitkälle 2020-luvulle.

Rintamalla veljeä ei jätetty. Ei jätetä nytkään. Sotaveteraanien, miesten ja naisten, elämänehtoon asiallinen hoitaminen on kunnia-asiamme.

Erkki HeikkinenErkki Heikkinen
Kirjoittaja on Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja.

6.6.2016 Finn-Göran Wennström: Poimintoja matkan varrelta

Vuoden 2008 liittokokous merkitsi uuden vaiheen alkamista Sotaveteraaniliiton historiassa. Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin nuoremman sukupolven edustaja liiton puheenjohtajuuden pysyessä edelleen sotaveteraanin käsissä. Samassa yhteydessä hallituksen kokoonpanoa supistettiin ja tehtiin periaatepäätös siitä, että hallituksen jäsenten valinnassa painotetaan asiantuntemusta ja jäsenet valitaan pääosin kahden vuoden jaksoiksi. Tämä menettely on tuonut liiton hallitukseen uusia kykyjä valtuuston keskittyessä kentän näkökulmien esiintuomiseen.

Järjestely ei saanut kaikkialla kannatusta ja aiheutti ajoittain närää. Valtuuston ja hallituksen työnjako selkiintyi vuosien 2008–2012 aikana, mutta kädenvääntöä on käyty hallituksen henkilövalinnoista. Ne kuitenkin on aina tehty liiton kokonaistarpeita ajatellen. Naisnäkökulman saamiseksi mukaan on nykyisessä hallituksessa kaksi naisjäsentä. Hallituksen asemaan eivät vuoden 2012 liittokokouksen päätökset tuoneet muutosta, vaikka niiden perusteella liiton puheenjohtaja on myös hallituksen puheenjohtaja.

Joensuun liittokokousta edeltävässä tulevaisuusfoorumissa tai ehkä paremminkin seminaarissa käsitellään liiton toiminnan kehittämistä edessä oleville toimintavuosille piirien laatimien raporttien perusteella. Kahdeksan vuoden aikana on edistytty monessa piirissä hyvin, mutta monessa on edelleen paljon tehtävää. Järjestökentän muotoutuminen on hallittava siten, ettei epätasapainoista ja eriaikaista siirtymistä perinneaikakauteen synny. On edettävä harkittuja askeleita ottaen kohti 2020-lukua; askelmerkit ovat olemassa. Hallitus ei ole tehnyt valmistelutyötä missään umpiossa, kuten joskus on saatettu epäillä, vaan päätöksiä on valmisteltu pitkäjänteisesti vuodesta 2008 lähtien asiantuntevissa toimikunnissa ja työryhmissä.

Sotaveteraanien kotona selviytymisen ja turvallisen vanhuuden kannalta tärkein vaihe on edessä. Kaikkien edunvalvontatoimenpiteiden keskeinen tehtävä on vaikuttaa siihen, että pääministeri Juha Sipilän Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa julkistamat päätökset viedään käytännön tasolla toimenpiteiksi eduskunnassa ja kunnissa.

Sotaveteraanien toimintakyvyn ylläpitämisen perustana ovat kotona asumista tukevat palvelut ja kuntoutus, jotka lähtevät veteraanin tarpeista. Jotta apu saadaan tarvitsijoille, yhteistyö kuntien veteraanityöstä vastaavien kanssa on saatava toimivaksi. Hyvä yhteistyö on avainasia, ja siihen panostaminen kannattaa. Sen toimivuudesta on monia hyviä esimerkkejä.

Kahdeksan toiminnan täyteisen vuoden jälkeen luovutan hyvillä mielin tehtävät Joensuun liittokokouksessa valitulle Suomen Sotaveteraaniliiton uudelle puheenjohtajalle.

Finn-Göran Wennström

Finn-Göran Wennström

 

 

 

 

 

 

3.6.2016 Kaartin Jääkärirykmentin lipaskeräykset on saatu tämän kevään osalta päätökseen.

Vänrikki Tim Östman sai tänä keväänä tehtäväkseen järjestää ja organisoida Kaartin jääkärirykmentin varusmiesten lipaskeräystempaukset Helsinkiin ja Vantaalle. Hän hoiti annetun tehtävän erinomaisesti, sillä Helsinki-Vantaan keräyspäällikkö Viljo Lehtosen mukaan tätä tehtävää ei ennen ole hoidettukaan näin taidokkaasti. Myös tulokset puhuivat puolestaan, sillä keräyspäivän (26.5.2016) aikana kerättiin lippaisiin lähes 10 000 euroa, mikä oli 121,03 €/varusmies.

vaakaII

Kuvassa oikealta: Helsinki-Vantaan keräyspäällikkö Viljo Lehtonen, Vänrikki Tim Östman ja Varusmies Jurij Hanhela Santahaminasta.

Miten kauan aikaa kului siihen, että suunnittelit varusmiesten lipaskeräystempaukset?

Keräyksen suunnittelussa eniten aikaa kului siihen, että haalittiin ajoneuvoja, jotka kuljettavat varusmiehet keräyspaikalle Helsingin keskustaan. Miesten järjestäminen oli helppoa, sillä Sotiemme Veteraanit – Helsinki-Vantaan keräyspäällikkö, Viljo Lehtonen oli antanut selkeät ohjeet siitä, milloin pitäisi kerätä ja missä.

Mikä on mielestäsi tärkeintä siinä, että varusmiesten lipaskeräys onnistuu Helsingissä?

Mielestäni tärkeintä on, että saadaan lipaskerääjiksi kaikki 80 varusmiestä, jotka käskettiin. Jos varusmiesten määrä olisi jäänyt 40 tai 50 mieheen, niin se näkyy automaattisesti tuloksessa. Eli suunnittelussa ja toteutuksessa lähdin siitä liikkeelle, että kaikki varusmiehet, jotka on käsketty, lähtee mukaan lipaskerääjiksi.

Suunnittelit tarkkaan kartan avulla, missä varusmiehiä pitää olla keräämässä Helsingin keskustassa?

Kyllä vain, sain paikkalistat Viljo Lehtoselta, ja siitä lähdin liikkeelle. Tein sen jälkeen tarkat suunnitelman siitä, mille paikalle menevät ketkäkin varusmiehet, ja siitä se sitten lähti liikkeelle.

keskustelu_pysty

Kuvateksti: Varusmies Jurij Hanhela (oikealla) oli toista kertaa keräämässä varusmiespalveluksensa aikana. Edellisellä kerralla Jurijin lippaaseen kertyi noin 300 euroa ja tällä hetkellä siinä tuntui olevan noin 80 euroa.

Tänään toukokuun 26. päivänä on viimeinen keräyspäivänne, oletko tyytyväinen työsi tulokseen?

Ensimmäisestä keräyspäivästä, joka oli toukokuun alussa, tuli meidän yksikön varusmiesten keräämänä 15 000 euroa. En tiedä, mihin summaan tänään päästään, mutta olen kuulostellut, että ihan hyvin olisi tänäänkin tullut rahaa. Torstai on vilkas päivä, kun ihmiset liikkuvat lounaalle ja pääsevät kohta töistä, niin entisestään vilkastuu.

Mikä oli oma motivaatiosi lähteä organisoimaan lipaskeräystä sotiemme veteraanien hyväksi?

Omassa suvussani ei enää ole rintamaveteraaneja elossa, mutta kun olen tällaisessa työssä, niin halu oli kova, että tämä asia hoidetaan sitten kunnolla.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on, kun hoidat sotiemme veteraanit keräyksen organisointia hienosti ja kunnianhimoisesti?  

Viime viikolla oli kadettikoulun pääsykokeet ja nyt jännätään tuonne kesäkuun loppuun, miten käy. Ihan luottavaisin mielin olen tällä hetkellä. RUK:n linjana minulla oli tiedustelu ja sieltä valmistuin tiedusteluryhmän johtajana, tiedustelukomppanian priimuksena.

Millaisia fiiliksiä keräyspäivän jälkeen oli varusmiehillä?

Kyllä siellä oli ihan positiivisia ja hyviä fiiliksiä keräyspäivästä. Kenenkään mielestä ei ollut tyhmää tai tylsää ja keräyspäivä oli muutenkin kivaa vaihtelua koulutukseen. He olivat myös tyytyväisiä, että tehtiin se ennätystuloskin! Varusmiehistä oli kiva päästä tänne kaupungille edustamaan Puolustusvoimia, vaikka meillä kyllä edustustehtäviä muutoinkin on, koska kuulumme Kaartin Jääkärirykmentin 2. Jääkärikomppaniaan, mikä on kunniakomppania.

Joukkueen kouluttaja, vänrikki Tim Östmanin, Kaartin jääkärirykmentti, haastattelun 26.5.2017 Kampin Narinkkatorilla teki Sotiemme Veteraanit -keräyksen varainhankinnan päällikkö, Pia Mikkonen.