Matti Arffman – mies Sotiemme veteraanit- keräyksen keulakuvan takana

15.12.2017 Matti Arffman – mies Sotiemme veteraanit- keräyksen keulakuvan takana

Tämänvuotinen Sotiemme veteraanit- keräys herätti ansaittua kiinnostusta, mutta se, mikä meidän todella yllätti oli mielenkiinto, joka kohdistui ihan johonkin muuhun kuin itse keräykseen: saimme nimittäin lukuisia uteluita siitä, ”kuka on se jermu niissä mainoskuvissa?”

Jermu onkin tämän miehen kohdalla ansaittu lempinimi, sillä noiden koko Suomelle tutuksi tulleiden kasvojen takaa löytyy jälleen yksi kiinnostava kertomus sodasta.



Kyseessä on vuonna 1903 Sotkamossa syntynyt ja Paltamoon 1930-luvulla muuttanut Matti Arffman. Kuuden lapsen isä kuoli 1961 Paltamossa.

Jatkosodassa hän palveli jalkaväkirykmentti 31:n 8. komppaniassa. Miestä luonnehditaan todelliseksi korpisoturiksi ja hän löytyykin poikkeuksellisen monesta SA-kuvasta. Tämä kyseinen löytyy SA-kuva-arkistosta numerolla 37926.

Syy tähän on eräs elokuinen päivä Ontrosenvaarassa, Rukajärven piiriin kuuluneessa ja jatkosodassa tuhoutuneessa karjalaiskylässä.


Kampanjakuvan pohjana toiminut valokuva sotamies Arffmanista

JR31 oli osa kesäkuussa 1941 Maanselän sotilasläänissä perustettua 14.divisioonaa, joka keskitetetään Nurmeksen-Kuhmon alueelle; tehtävänään Hattuvaaran, Nurmijärven, Rastin ja Kuhmon puolustaminen.

Kesäkuun lopulla rykmentti aloittaa siirtymisen Saunakankaan rajanylityspaikan suuntaan, jonne päästään heinäkuun alussa.

Tästä alkaneen Rukajärven suunnan hyökkäysvaiheen taistelut ovat Suomelle tuhoisia:  4.7. – 11.9.1941 välisenä aikana kaatuu kaikkiaan 1021 sotilasta, eli reilu kolmannes kaikista Rukajärven suunnalla jatkosodassa kaatuneista.

JR31 saa kokea tämän etenkin Kolvasjärvellä käydyissä taisteluissa. Rykmentin komentajan, everstiluutnantti Frans Ilomäen kenties hieman liiallinen usko joukkojensa resursseihin kostautuu huomattavina tappioina. Sotamies Arffmanille ei käy kuinkaan.

Kun Repolan poltettu kylän on saatu suomalaisten haltuun 8.7.1941, jatkaa JR31 hyökkäystä suunnitelman mukaisesti Virran kylän kautta Omeliaan mottiin 11.-12.7. välisenä yönä. Omelian menestyksen siivittämänä JR31 jatkaa Muujärven suuntaan ja sieltä Tiiksjärvelle, jossa tuhotaan mm. rakenteilla oleva lentokenttä.


                                                       Sotamies Arffman ja sotilasvirkailija Sierla


Heinäkuun lopulla Pajarinjärvellä on edessä toinen onnistunut motti, mutta onni kääntyy vain viikkoa myöhemmin Laistonsuon taisteluissa. 9.8. ollaan päästy Ontrosenvaaraan, jossa vihollinen on lähtenyt jo perääntymään.

13.8. aamuneljältä alkanut Ontrosenvaaran hyökkäys on ohi ja vihollinen karkotettu. JR31:n päiväkirja kertoo ”viimeistenkin lähteneen tykistövalmistelun aikana.”

JR10:n päiväkirjan molemmat seuraavan päivän merkinnät koostuvat yhdestä sanasta.

”Rauhallista.”


                                          Sotamies Arffman 9 vangiksi ottamansa venäläisen kanssa


JR31: n päiväkirjamerkinnät 14.8. ovat yhtä ytimekkäät:  ”komppania levossa”.

Kun aikaa on vähän huilatakin, lähtee sotamies Arffman vedenhakureissulle.

Sitä lähteet eivät kerro, tuleeko sitä vettä, mutta sotamies tyhjin käsin palaa: hänellä on tuomisinaan yhdeksän hänen sotavangikseen ottamaa venäläistä. ”Aseistamattomana kiinniottamaa”, kuten aikalaislähteet muistavat aina tapauksesta kertoessaan mainita.


      Sotamiehet Arffman ja Jauhiainen


Arffmanin kanssa edellä kuvattu sotamies Heino Jauhiainen puolestaan lähtee samana päivänä marjametsään. Saalinaan hän tuo 28 venäläisvankia.

(Rehellisyyden nimissä tosin mainittakoon, että hänellä oli sentään apunaan ukkomauser, saksalaisvalmisteinen 9-millinen pistooli.)

Sotamies Jauhiainen 28 vankinsa kanssa


Arffmanin sotapolku jatkuu rymenttinsä mukana 15.8. Pismajoen taistelun kautta Rukavaaran valloitukseen.  11.9. on Rukajärven eteläpuoli vallattu ja ensimmäiset saunat lämpenemässä. Seuraavana päivänä koko Rukajärvi on suomalaisten hallussa ja strategiassa siirrytään puolustukseen.

13.9. pidetään Rukajärven valtausparaati, jossa toinen paltamolaissotilas, pk-mies Samuel Kemppainen kiipeää 16 metriä lipputankoon ripustamaan Suomen lippua Suomen armeijan menestyksen merkiksi.

Neljä päivää myöhemmin marsalkka Mannerheim pysäyttää Muurmanskin radalle etenemisen ”suurvaltapoliittisista syistä” .

Jaa kirjoitus: