Ilmavoimien synnystä 100 vuotta

5.3.2018 Ilmavoimien synnystä 100 vuotta

Maalla, merellä ja ilmassa – tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan viettävä Puolustusvoimat turvaa Suomea kolmen puolustushaaransa kautta ihan kaikkialla.

Suomen ilmatilan koskemattomuudesta ja puolustamisesta vastaa 6.3. perustamisensa 100-vuotispäivää viettävä Ilmavoimat. Itse nimitys ilmavoimat tuli käyttöön välirauhan aikana elokuun alusta 1940 – sitä ennen ilmavoimia oli kutsuttu ilmapuolustusjoukoiksi.


Blenheim-pommittajamiehistöjä ryhmäkuvassa Luonetjärvellä 1943

Ilmavoimien synty

Vielä maan sisällissodan aikana hallituksen eli Suomen tasavallan joukkoja perustettaessa oli sekä lentokoneiden että lentohenkilöstön saamiseksi turvauduttava ulkomaiseen apuun. Puolueettomuudessaan pitäytyvän Ruotsin viralliset tahot suhtautuivat itänaapurinsa avunpyyntöihin torjuvasti, mutta yksityiset kansalaiset halusivat auttaa suomalaisia.

25.2.1918 Suomeen lennätettiin Suomen armeijan ensimmäinen sotilaskone, N.A.B. Albatros, joka oli hankittu Aftonbladetin toimittajan Waldemar Langletin keräämillä lahjoitusvaroilla. Koneen toivat Suomeen ruotsalaiset luutnantit Per Svanbäck ja John-Allan Hygerth, joista jälkimmäisestä tuli myös Suomen ilmavoimien ensimmäinen komentaja.

Haaparannasta matkaan lähtenyt kone teki välilaskun Kokkolassa ja sen jälkeen vielä pakkolaskun Pietarsaareen, josta lähdettäessä miehistön yllätti moottorivika. Sen korjaaminen kesti lopulta niin pitkään, että ensimmäisenä palveluskäyttöön ehtikin toinen kone. Tämän vuoksi vuoksi N.A.B. Albatros sai tunnuksekseen F2. Kunnostuksensa jälkeen sillä ehdittiin suorittaa muutamia tiedustelulentoja läntisen rintaman hyväksi ennen koneen tuhoutumista huhtikuussa 1918.


N.A.B. Albatros välilaskullaan Kokkolassa 25.2.1918

N.A.B. Albatrosin sijaan F1-tunnus meni ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomelle lahjoittamalle Morane-Saulnier Parasol -lentokoneen Thulin Typ D – muunnokselle, joka jäi suomalaisen ilmapuolustuksen historiaan useammastakin syystä.

Ihan niinkuin N.A.B. Albatros, tämäkin kone tuotiin Suomeen vastoin Ruotsin virallista linjaa, minkä vuoksi se ei Ruotsissa saanut edes lähtölupaa. Konetta lentänyt luutnantti Nils Kindberg saikin luvattomasta maastapoistumisesta 100 kruunun (nykyrahassa vajaan 2000 kruunun) sakon. Koneen lahjoittaja von Rosen istui koneessa matkustajana.

Hänen poikansa, niin kreivin tittelin kuin isänsä seikkailunhalun perinyt Carl Gustav von Rosen jatkoi isänsä askelissa ja lahjoitti Ilmavoimille kuljetuskoneen: vuosina 1940–1955 käytössä olleen Douglas DC-2:n.


Hävittäjälentäjiä Tiiksjärvellä 1943

Ruotsalaiskreivin amuletista koko ilmavoimien symboliksi

Isä-Rosenin lahjoittama Thulin Typ D kantoi tutkimusmatkailijakin kunnostautuneen kreivin henkilökohtaisena symbolinaan käyttämää merkkiä. Von Rosen oli törmännyt viikinkien hyvän onnen amulettina pitämään symboliin gotlantilaisissa riimukivissä jo kouluaikanaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alusta lähtien hän merkitsi sillä kaiken omaisuutensa. Siitä tuli samantien myös Suomen Ilmavoimien tunnus.

Valkoisella taustalla kuvattua sinistä merkkiä käytettiin myös armeijan panssariajoneuvojen tunnuksena jatkosotaan saakka. Toinen maailmansota kuitenkin muutti symboliin liitettyjä mielikuvia niin peruuttamattomasti, että sen käytöstä armeijan kulkuvälineissä luovuttiin – tuo symboli oli nimittäin hakaristi.

Hakaristiä käytetään kuitenkin yhä ilmavoimien lipuissa ja joissakin joukko-osastotunnuksissa sekä monissa kunniamerkeissä, kuten esim.  Suomen tasavallan presidentin lipussa esiintyvässä Vapaudenristissä.

 

Ilmasuojassa olevia koneita vartioidaan, Selänpää lentokenttä 1941

Päivää, jolloin von Rosenin lahjoittama kone saapui Suomeen (6.3.1918) vietetään nykyään Suomen Ilmavoimien syntypäivänä. Itse koneen ura jäi tosin varsin lyhyeksi: Albatrosin lailla sekin kohtasi loppunsa jo huhtikuussa pudotessaan miehistöineen Tampereen Näsijärveen. Sen jäljennös on kuitenkin näytteillä Tikkakoskella sijaitsevassa Suomen ilmailumuseossa.

Kreivi von Rosenin nimi jäi elämään suomalaisessa ilmailuperinteessä myös konkreettisesti. Ilmavoimien koneille annetaan perinteisesti lempinimi ja Kreivi von Roseniksi on nimetty peräti kolme konetta (suositumpia nimiä ovat olleet ainoastaan Silver Star ja Haijala). Näistä kaksi on niinikään näytteillä Tikkakoskella.


Thulin Typ D:n jäljennös Tikkakosken ilmailumuseossa

Ilmavoimat nykyään

Jyväskylän kyljessä sijaitseva Tikkakoski on Ilmavoimien tukikohta, josta löytyvät Ilmavoimien esikunta, Ilmasotakoulu ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen 3. logistiikkarykmentin keskeiset osat. Muut tukikohdat löytyvät Rovaniemeltä (Lapin lennosto), Rissalasta (Karjalan lennosto) sekä Pirkkalasta (Satakunnan lennosto).

Ilmavoimat vastaa ilmapuolustuksesta ja ilmaoperaatioista. Lisäksi se tukee muita viranomaisia ja toteuttaa kriisinhallintatehtäviä. Se suorittaa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa (AKV) ympäri vuorokauden. Ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla koottu tilannekuva Suomen alueelta ja sen ulkopuolelta luo perusteet alueellisen koskemattomuuden turvaamiselle (AKT).


Hornet kaupungin yllä, 2012

Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen toteutetaan pääsääntöisesti Ilmavoimien Boeing F/A-18 Hornet C/D -monitoimihävittäjillä, jotka päivystävät tukikohdissa eri puolilla maata. Jos Suomen ilmatilassa tai sen lähellä havaitaan tunnistamaton maali, voidaan hävittäjä lähettää tunnistamaan ja tarvittaessa käännyttämään se.

Kriisiaikana ilmavoimien päätehtävä on hävittäjätorjunta. Ilmavoimat suojaa yhteiskunnan elintärkeitä kohteita ja toimintoja ilmateitse tapahtuvilta hyökkäyksiltä. Lisäksi ilmavoimat johtaa kaikkien puolustushaarojen ilmapuolustuksen tulenkäyttöä. Ilmavoimat mahdollistaa muiden puolustushaarojen taistelun torjumalla niihin kohdistuvaa ilmauhkaa sekä tukee niiden taistelua ilmasta maahan -aseiden vaikutuksella.

Ilmavoimat voivat myös osallistua puolustusvoimille määrättyihin virka-aputehtäviin omilla suorituskyvyillään. Lisäksi se osallistuu kansainvälisen kriisinhallintaan, pitää yllä ja kehittää kansainvälistä yhteensopivuuttaan.


Hawk suihkuharjoituskone, 2014

Ilmavoimissa työskentelee noin 2 000 sotilas- ja siviilihenkilöä. Puolustushaara kouluttaa vuosittain noin 1 300 varusmiestä.

Ilmavoimien vainajien muistopäivää vietetään 7.9. vuonna 1920 tapahtuneen Suomen ilmavoimien tuhoisimman (rauhanaikaisen) onnettomuuden, ns. alppilentoturman vuosipäivänä.


Ilmavoimat juhlistaa historiaansa ja sen merkkihetkiä sosiaalisen median kanavissaan läpi vuoden – kannattaa siis seurata heitä niin Facebookissa kuin Twitterissäkin!



Puolustusvoimien 100- vuotisjuhlavuosi on näkyvästi esillä myös Suomen Sotaveteraaniliiton viestinnässä ja Puolustusvoimia eri teemojen kautta käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuoden aikana nettisivuillamme sekä joka toinen kuukausi ilmestyvässä Sotaveteraani-lehdessä.

Jaa kirjoitus: