Salon Itsenäisyyden museo yllättää

9.4.2018 Salon Itsenäisyyden museo yllättää

Yksi perinnetyön jo nyt nähtävistä muodoista ovat eri puolilta Suomea löytyvät, paikalliseen sotahistoriaan keskittyvät museot ja perinnehuoneet.

Salon Itsenäisyyden museo tallentaa sotiemme sekä suojeluskunta- ja lottajärjestöjen historiaa Salon seudulla. Vapaussotien Salon Perinneyhdistys ry:n omistama ja ylläpitämä museo perustettiin vuonna 2000. Alunperin museo toimi kaupungin omistamassa, myllynkivitehtaaksi takennetussa pienessä kiinteistössä.

Rakennus purettiin myöhemmin Salon nykyisen kaupungintalon tieltä ja museo muutti Helsinginkadulla sijaitsevaan liikehuoneistoon.

Muutaman vuoden kuluttua ylläpitokustannukset osoittautuivat vapaaehtoisvoimin pyöritetylle museolle kuitenkin mahdottomiksi ja esineistö pakattiin muuttolaatikoihin odottamaan ainoalta näyttävää ratkaisua: museon lakkauttamista.

Toisin onneksi kävi.



Vuonna 1939 Saloon valmistui tunnetun arkkitehdin Väinö Vähäkallion suunnittelema funkkistyyliä edustava rakennus, joka alkujaan toimi Salon yhteislyseon voimistelusalina. Sittemmin tyhjilleen jäänyt rakennus oli saanut kaupungilta purkupäätöksen. Kiitos perinneyhdistyksen sinnikkyyden ja toimeliaisuuden, tässä vaiheessa kodittomaksi jääneen museon ja tarpeettomaksi jääneen rakennuksen tiet kohtasivat.

Vuosikausia metalliverstaana ja -luokkana toiminut sali raivattiin ja siivottiin talkoovoimin ja toukokuussa 2015 uusi museo avattiin yleisölle. Sen jälkeen museoon on ehtinyt tutustua jo yli 2000 vierailijaa ja taloon on muuttanut myös veteraanijärjestöjen yhdessä isännöimä Perinnepaja.



Kiinteistön vuokra nielee sen takaa löytyvän perinneyhdistyksen jäsenmaksut liki kokonaan (yli 80%), mutta museo on halunnut pitää kiinni pääsymaksuttomuudestaan – koko veteraanityötä kun Salossakin leimaa vahvasti kiitollisuuden kunniavelka.

Siksi vapaaehtoiset lahjoitukset ovat enemmän kuin tervetulleita.



”Itsenäisyyden museolla haluamme kunnioittaa sotiemme veteraanien muistoa. Erityisesti panostamme koululaisryhmiin, jotta veteraaniemme uhraukset itsenäisyytemme turvaamiseksi eivät unohtuisi”, kertoo Matti Rajasaari.

Edellytykset tähän ovatkin hyvät: museo sijaitsee koulukorttelissa ja yhteistyötä alueen opettajien kanssa kiitellään.



Varsinaissuomalaiseen tyyliin eivät salolaiset itse museosta juurikaan numeroa tee. Syytä olisi, se nimittäin yllättää kiinnostavuudellaan.

”Museon laajuus, monipuolisuus ja paikallisuus”, listaa Rajasaari paikan vierailijoiltaan saamia kehuja.

”Aineiston keräys aloitettiin 1990- luvulla. Nykyisellään kokoelmaan kuuluu runsaat 4000 luetteloitua esinettä, joista kaikki on saatu lahjoituksena ja kokoelma sen kun kasvaa”.

Yksi tapa tuoda esiin paikallisten kokemuksia sodan vuosista ovat yksittäisten henkilöiden vaiheita esittelevät henkilövitriinit, joita on jo 30.



Joka syksy museossa nähdään joku erikoisnäyttely – viime vuonna teemana oli Mannerheim ja Salon seutu. Suunnitteilla on myös Akateemisen Karjala-Seuran toimintaan liittyvän osaston rakentaminen.

”Resurssimme saattavat olla niukat, mutta siitäkin huolimatta katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen”, vakuuttaa Rajasaari.

Esillä on niin aseita, univormuja ja ansiomerkkejä, mutta myös erikoisempaa ja sodan ajan ihan eri lailla nykyihmistä lähelle tuovaa aineistoa kuten valokuvia, rintamalla valmistuneita puhdetöitä sekä sotaponnisteluihin lahjoitettujen vihkisormusten tilalle luovutettuja rautasormuksia.



Sekä tarinan mukaan venäläiskorsusta peräisin oleva kartta.



Ja yksi alueelle pudonnut pommi.



Ja muistutus siitä, että kaikkia sotatarinoita ei todellakaan ole vielä kuultu: yksi eriskummallisimmista esineistä on nimittäin hirrenpätkään kaiverrettu hautamuistomerkki rintamalla ”kiljuen haavoihinsa kaatuneille 50 hevoselle ja viidelle ryssälle”.

Ja että mistä siinä on oikein kyse? Jätetään se museon paljastettavaksi…!



Museon asiastaan aidosti innostunut ja innostava henkilökunta on piste i:n päällä. Eläytymistä edesautetaan tarpeen vaatiessa vaikka aitoa sodanaikaista ilmahälytintä huudattamalla.



Jos täällä jotain oivaltaa, niin ainakin sen, että sota koskettaa aina kaikkia kansanryhmiä; niin sota- kuin kotirintamalla. Tässä on sotahistoriamuseo, jossa viihtyy sellainenkin, joka ei ehkä osannut edes ajatella sotahistorian olevan häntä varten.



Itsenäisyyden museo

Torikatu 7, Salo

Avoinna sunnuntaisin klo 13-15, muulloin sopimuksen mukaan

Yhteydenotot: matti.rajasaari@gmail.com


PS. Haluatko tukea museon toimintaa?

Lahjoituksesi voit osoittaa tilille IBAN FI74 5410 0240 0022 98; viestikenttään merkintä ”lahjoitus Itsenäisyyden museolle”

Jaa kirjoitus: