Jørgen Hagemann ja Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystön kiehtova historia

10.7.2018 Jørgen Hagemann ja Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystön kiehtova historia

Jo Talvisota oli herättänyt ulkomailla myöntätuntoa pientä Suomea kohtaan tämän taistellessa itsenäisyydestään maailman vahvinta sotilasvaltaa vastaan. Tuhannet vapaaehtoiset pakkasivat laukkunsa ja lähtivät Suomeen liittyäkseen taisteluun.

Pelkästään Tanskasta heitä saapui yli 1000. Lisäksi Tanska otti sotavuosina vastaan 4000 suomalaista sotalasta.

Jatkosodan syttyessä kesällä 1941 monet Talvisodan vapaaehtoisista päättävät palata Suomeen tukemaan sitä sen taistelussa vanhaa vihollistaan vastaan. Suomen armeijan aseveljeys Saksan kanssa tekee tämänkertaisesta tilanteesta kuitenkin hieman haasteellisemman – onhan samainen Saksa miehittänyt Tanskaa huhtikuusta 1940 lähtien.

Asialleen omistautunutta 204 tanskalaisvapaaehtoista tämäkään ei pysäytä. Suomen asia on myös heidän.


Uusia vapaaehtoisia Hangon lohkolla, heinäkuu 1941


Osa heistä päätyy itärintamalle, mutta suurin osa lähetetään Hankoniemeen. Neuvostoliitto oli vaatinut Hangon Talvisodan jälkeen vuokra-alueekseen ja sen takaisin valtaaminen on Suomen selkeä tavoite, johon valmistautuminen on aloitettu jo edellisenä syksynä.

Heinäkuun alussa kuuteen lohkoon jaetun Hangon ryhmään kuuluu 22 000 miestä; näiden joukossa ruotsinkielisistä muodostettu jalkaväkirykmentti 55, johon sijoitetaan myös 50 tanskalaista.

Yksi heistä on luutnantti Jørgen Hagemann. Solidaarisuus Suomea kohtaan on jo lapsuudenkodin peruja, sillä hänen isänsä Paul Olaf Hagemann tunnetaan suurena Suomen-ystävänä.


Carl Brummerin piirros Grønningen 11:ssä sijaitsevasta talosta


1915 syntynyt Jørgen on nelilapsisen perheen kuopus. Äitinsä hän on menettänyt ollessaan vain yhdeksänvuotias, mutta taloudellisesti elämä on ollut turvattua. Tanskan käydessä läpi merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, eli Jørgen lapsuuttaan perheen kartanossa meren rannalla sijaitsevalla Grønningen -kadulla, jonne perhe on muuttanut Jørgenin ollessa kolme.

Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupoillaan rikastunut Paul-isä on syystäkin ylpeä Hagemannin palatsiksi kutsutusta talosta, jonka hänelle on suunnitellut ylhäisön koteihin erikoistunut arkkitehti Carl Harald Brummer.

Toisin kuin veljensä, ei Jørgen seuraa pankkiiri-isänsä jäljissä rahoitusmaailmaan, vaan valitsee uran upseerina.

Jalkaväkirykmentti 55 2. komppaniaan hän liittyy osana 4.7. saapunutta 10 miehen täydennyserää. Jatkosotaa on tässä vaiheessa käyty vasta runsaat kaksi viikkoa. Muiden vapaaehtoisten lailla Hagemann on täynnä intoa eikä tiedä, että hänen sotapolkunsa jäisi tuotakin lyhyemmäksi.


JR 55:n sotapäiväkirjan muistiinpanoja


Tilanne Hangossa on hyökkäyssodan ajan tiukka. Etenkin saarillla käydään verisiä taisteluita. Hagemannin rykmentin sotapäiväkirjat kertovat kranaattitulesta ja haavoittumisista.

Aamuyön tunteina 11.7. tehdään tiedustelua läheisellä rautatiellä. Alikersantti H. Nyberg raportoi venäläisten piikkilankaesteistä. Vihollinen on vain muutaman kymmenen metrin päässä.

Klo 12 yksi tanskalaisista vapaaehtoisista, sotamies V. Sörensen haavoittuu vasempaan reiteen venäläisen tarkka-ampujan luodista.


Haavoittunut tanskalaisvapaaehtoinen Jørgen Hagemann


Puolitoista tuntia myöhemmin on Hagemannin vuoro. Hän saa tarkka-ampujan räjähtävästä luodista hengenvaarallisen osuman oikeaan keuhkoonsa ja kuolee myöhemmin joukkosidontapaikalla.



Kahdeksan päivän päästä hän olisi täyttänyt 26.



Isä Paul on musertunut poikansa menetettyään. Muutama vuosi tuon jälkeen hän myy perheen kartanon. Sen ostaa Suomen valtio, joka perustaa taloon Kööpenhaminan-suurlähetystönsä.

Sittemmin suurlähetystö on muuttanut uusiin tiloihin Sankt Annae Pladsille. Yhteys Grønningen-katu 11 ja siinä kasvaneeseen itsenäisyytemme sankariin sen sijaan ei ole katkennut: talo toimii yhä Suomen suurlähettilään virka-asuntona.


Hagemannin kotitalo Grønningen-katu 11:ssä toimii yhä Suomen Tanskan-suurlähettilään virka-asuntona

Jaa kirjoitus: