Kaavin koulukeskuksessa veteraaniperinne tuodaan lähelle ihmistä

22.8.2018 Kaavin koulukeskuksessa veteraaniperinne tuodaan lähelle ihmistä

Kaavilla veteraaniperinteen vaaliminen on tuotu lähelle ihmistä, nimenomaan niitä uuden sukupolven ihmisiä, joita nyt onkin tärkeä tavoittaa.

Kirkonkylän uuden koulukeskuksen aulaan on avattu vuoden 1939- 1945 sotia kunnioittava pysyvä muistonäyttely. ”Tammenlehväaulaksi” nimetty pienoismuseo sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa ja siitä on suora näköyhteys Kaavin kirkkoon ja tapuliin, jonka juurelta kaavilaiset nuoret miehet lähtivät aikanaan vuoden 1939 syksyllä talvisotaan ja vuoden 1941 kesällä jatkosotaan.



Näyttely kertoo 234 tarinaa sodasta

Yhteensä 234 kaavilaista menetti henkensä sodissa. Heidän nimensä on kaiverrettu sankarihaudoilla olevaan muistomerkkiin, jota koululaisetkin olivat aikanaan valmistelemassa. Sankarivainajia muistetaan Kaavilla myös sytyttämällä kynttilät heidän haudoilleen itsenäisyyspäivänä ja joulun pyhinä.

Museohanke sai alkunsa siitä ajatuksesta, että hyvä on kertoa raskaitten sotavuosien koettelemuksista jälkipolville myös sanoin, esinein ja kuvin. Kaavin Sotaveteraanien puheenjohtajan Eero Valkosen johdolla museo toteutettiin vajaassa parissa vuodessa kahdella eri hankkeella, joihin saatiin tukea niin maaseudun kehittämista tukevalta Kalakukko-leaderilta kuin Kaavin kunnaltakin, mutta myös yksittäisiltä yrityksiltä ja henkilöiltä.

Tammenlehväaulan kalustuksen suunnitteli koulukeskuksen arkkitehtina toiminut Kimmo Heikkilä. Vankasta koivulaudasta ja lasista valmistetut vitriinit valmisti juankoskelainen Reijo Tomukorpi. Itse näyttelylle antoi hahmon vehmersalmelainen museoalan ammattilainen Nina Pelli yhdessä veteraaniyhdistyksen vapaaehtoisten kanssa.


Albert Räsänen, tuolloin luutnantti, kuvattuna vuonna 1941

Kaikki sankarit samoille seinille

Aulan seinille on koottu nyt liki kaikki Pro Patria- sankaritaulut, joita heti sotien jälkeen valmistettiin kunnan eri kouluille, ja isolla kartalla näytetään, missä kaavilaiset sotatiellään kulkivat. Muistoesineitä, kuvia ja sota-ajan muita dokumentteja on saatu kiitettävästi lahjoituksina kaatuneiden omaisilta, mutta lisääkin vielä mahtuu!

Esineistön joukossa on paljon sellaista, mikä pysäyttää miettimään, kuinka pienestä elämä on sodassa kiinni. On mm. puhki ammuttu reppu, jonka kantaja selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä ja Puna-armeijan sotilaan ansiomerkki, jonka hän antoi kiitokseksi kaavilaiselle lääkintämiehelle, joka oli sitonut hänenkin haavansa. Sotureista on kunniapaikalla kapteeni Albert Räsänen, joka ainoana kaavilaisena ylennettiin Mannerheimin ristin ritariksi.



Kyseessä kaikkien museo

Vuosikymmenet ovat Kaavillakin tehneet tehtävänsä. Paikakunnalla on elossa enää 11 sotiemme veteraania. Tammenlehväaulan avajaisissa oltiin onnellisia, että peräti viisi heistä oli saatu mukaan tilaisuuteen. Heistä nuorimmainenkin on täyttänyt jo 91 vuotta. Kaikkiaan avajaisiin osallistui liki 70 henkilöä.

Vaikka Tammenlehväaula sijaitseekin Kaavin koulukeskuksessa, on se puheenjohtaja Eero Valkosen mukaan tehty koko Koillis-Savon käyttöön. Oppaiksi lähtevät tarvittaessa Valkosen lisäksi Seppo Räsänen, Lasse Kostilainen ja koko Koillis-Savon alueen perinnevastaavaksi lupautunut Risto Laasanen.

Teksti ja kuvat: Seppo Kononen


Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Pohjois-Savon Sotaveteraanipiirin Jouluviestissä 2017. Lehti toimitetaan kaikille jäsenille. Jäseneksi pääset liittymään tästä.

Jaa kirjoitus: