Aune-Leea Huotari on Vuoden Lotta 2019

26.11.2018 Aune-Leea Huotari on Vuoden Lotta 2019

Lotta Svärd Säätiö on valinnut vuoden 2019 Lotaksi kajaanilaisen Aune-Leea Huotarin.

Lotta Svärd Säätiö on myöntänyt Vuoden Lotta kunniamaininnan vuodesta 2007 alkaen. Vuoden Lotaksi voidaan valita lottatyössä ansioitunut henkilö tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toiminut suomalainen nainen. Kunniamaininta voidaan myöntää myös yhteisölle, joka täyttää edellä luetellut kriteerit.

Lotta Svärd Säätiön on valinnut vuoden 2019 Lotaksi kajaanilaisen Aune-Leea Huotarin.


Huotari on myös pitkän linjan Rintamanainen

Pikkulotasta Talvisotaan, verilottana Jatkosotaan

Huotari lottapuvussaan vuonna 1941

Aune-Leea Huotari liittyi yhdessä sisartensa kanssa pikkulottiin isänsä kehotuksesta. Hän oli mukana muun muassa auttamassa läheisessä sotilaskodissa ja osallistui pikkulottien leiritoimintaan.

Lottalupauksen Aune-Leea Huotari antoi Kajaanin pääkirkossa, jonka jälkeen hän suoritti Puolustusvoimien ja Lottajärjestön yhteistyössä järjestämän lääkintäkurssin.

Heti talvisodan puhjettua 19-vuotias Aune-Leea Huotari lähti lottakomennukselle Kajaaniin sijoitettuun sotasairaala 31:een.

Jatkosodan aikana Aune-Leea toimi Kajaanin sotasairaalan yhteyteen sijoitetussa Puolustusvoimien veripalvelussa. Varsinkin hyökkäyssodan aikana työ veripalvelussa oli kiireistä. Veripalvelussa lääkintälottien tehtävänä oli pyörittää veripulloa verenluovutuksen aikana. Lisäksi lääkintälotat kuljettivat verta kenttäsairaaloihin ja joukkosidontapaikoille.

Aune-Leean vastuulla oli kuljettaa verta Uhtuan suunnalle ja veipä hän verilähetyksen Äänislinnaan ja Karhumäkeenkin. Kun saksalaiset siirtyivät pohjoiseen, toimitti Aune-Leea verta sinnekin.

Verensiirtoon sota-aikana käytetty pullo

Verikuljetusten hoitaminen oli tarkkaa työtä, sillä koko ajan piti seurata, että veri ei päässyt liiaksi lämpenemään tai kylmenemään kuljetuksen aikana. Useimmiten verilähetys oli kaksi laatikkoa ja yhdessä laatikossa oli 24 pulloa, joten verilotalla oli kuljetettavanaan kaksikymmentäviisi litraa verta. Veri oli pakattu vanhoihin limonadipulloihin, joissa oli patenttikorkki.

Useimmiten nuori verilotta Huotari matkusti junalla Hyrynsalmeen ja siitä matka jatkui sitten sotilaskuorma-auton lavalla kohti rintamaa. Joukkosidontapaikoilla ja kenttäsairaaloissa oli jatkuva kiire ja usein Aune-Leea avustikin varsinaista henkilökuntaa aina kun verikuljetuksilta ehti.

Luovutetun veren tarve oli valtava ja usein kävi niin, että kuljetuksella saapunut veri loppui kesken. Monesti Aune-Leea luovutti omaa vertaan pelastaakseen haavoittuneita.

Aune-Leea Huotari toimi veripalvelussa koko jatkosodan ajan. Sodan päätyttyä Aune-Leeaa pyydettiin vielä jäämään töihin Kajaanin sairaalaan työvoimapulan vuoksi ja siellä hän työskentelikin aine vuoteen 1945 saakka.


Aktiivinen Rintamanainen

Sotien jälkeen Aune-Leea Huotari teki työuran Pohjolan Vaatetuksen myyjättärenä Kajaanissa. Lisäksi hän toimi matkaoppaana niin kotikaupungissaan Kajaanissa kuin matkatoimiston järjestämillä ulkomaanmatkoilla.

Erityisen tärkeäksi Aune-Leea on kokenut Rintamanaisten toiminnan. Hänen ryhdikäs olemuksensa totuttiin näkemään lukuisissa edustustilaisuuksissa vuosikymmenien ajan. Viimeisin tilaisuus nähtiin kaksi vuotta sitten, kun Aune-Leea seisoi yhdessä veteraaniveljen Heikki Mäntymaan kanssa vastaanottamassa valtakunnallista paraatia Itsenäisyyspäivänä 2016 Kajaanin kaupungintalon edustalla. Tuolloin oli yli 20 astetta pakkasta ja viiltävä tuuli.

Kainuun Lottaperinneyhdistys ry perustettiin 1994. Aune-Leea on osallistunut lukuisiin Lottaperinneyhdistyksen tilaisuuksiin ja kertonut Lottaperinneyhdistyksen nuoremmille jäsenille kokemuksistaan lottakomennuksella. Lisäksi hän oli monien vuosien ajan mukana saattelemassa veteraanisisaria ja -veljiä viimeiseen iltahuutoon.

Jaa kirjoitus: