Harmaat sisaret – Lottamuseon uutuusnäyttely kertoo lääkintälottien tarinan

2.3.2019 Harmaat sisaret – Lottamuseon uutuusnäyttely kertoo lääkintälottien tarinan

Tänä vuonna tulee talvisodan syttymisestä kuluneeksi 80 vuotta. Tämän vuoksi onkin hyvä hetki palata ajassa taaksepäin ja nostaa esille Lottajärjestön lääkintäjaoston tuki niin puolustusvoimille kuin siviiliväestöllekin.

Lottajärjestön lääkintäjaosto on teemana ajankohtainen myös sen vuoksi, että Lotta Svärd Säätiön ylläpitämän Lottamuseon uusi erikoisnäyttely Harmaat sisaret – Lääkintälottien tarina avautui yleisölle 2.3.2019.


(kuva: Lottamuseo)

Lotat tärkeässä roolissa jo sotaan valmistauduttaessa

Lottajärjestön lääkintäjaostoon kuului 15% järjestön jäsenistä eli noin 13 000 lottaa. Etenkin sota- ja kenttäsairaaloiden varustamisessa Lottajärjestön lääkintäjaostolla oli varsin merkittävä rooli.

Suojeluskunta- ja lottapiirit olivat jo alkuvuodesta 1939 alkaneet varustaa kukin yhtä sotasairaalaa piiriä kohden. Tämän jälkeen puolustusministeriö pyysi vielä Lottajärjestön keskusjohtokunnalta apua kaikkien sotasairaaloiden varustamisessa.

Keskusjohtokunta suostui pyyntöön ja lottapiirien lääkintäjaostoissa alkoi kiireinen työ sillä seurauksella, että useissa piireissä sotasairaalat tuli varustettua yksinomaan lottien toimesta. Esimerkiksi Jyväskylän piirissä lotat saivat kokoon tarvikkeita kaikkiaan 1,5 miljoonan markan arvosta.

Puolustusvoimiin kuuluvien lääkintämuodostelmien lisäksi perustettiin talvisodan kynnyksellä sairaaloita ja sairastupia siirtoväkeä varten sekä väestönsuojelun tarpeiksi. Suuri määrä Lottajärjestön jäseniä sitoutuikin nimenomaan siirtoväen huoltamiseen.


Lääkintälottia 23. kenttäsairaalassa Kivennavassa, joulukuu 1942

Lotat sodassa

Ylimääräisten kertausharjoitusten ja talvisodan aikana lottatehtävissä oli noin 7000 lääkintälottaa. Vuoteen 1944 tultaessa oli lottajärjestö kouluttanut yli 15 000 lääkintälottaa, joista komennuksella oman kotipaikkakunnan ulkopuolella oli lähes 4000 lottaa. Loput toimivat omalla kotialueellaan. Kotirintamalla lääkintälotat avustivat siiviiliväestöä ja toimivat terveydenhuoltoviranomaisten apuna.

Rintamalla lääkintälottien tehtävät olivat moninaiset: heitä toimi mm. sairaanhoitajia vereenluovutuksissa ja veritoimitusten kuljettamissa etulinjaan sekä kenttä- ja sotasairaaloihin avustavina verilottina, eläinlääkintälottina sekä kaatuneiden evakuointikeskuksissa (KEK), mikä oli tehtävistä epäilemtättä henkisestikin raskain: siellä heidän tehtävänään oli pestä ja huoltaa rintamalta tuodut vainajat arkkuihinsa kotiin kuljetusta varten.


Sankarivainaja tuodaan KEK:een Hangon rintamalla, heinäkuu 1941

Syyskuuhun 2020 avoinna oleva näyttely kertoo Lottajärjestön lääkintäjaostossa työskennelleiden lottien kokemuksista, koulutuksista ja käytännön työstä sekä tehtäviin liittyvistä iloista ja suruista. Lottamuseon ulkonäyttelytilaan rakennettu osa näyttelystä puolestaan perehtyy sairasjunissa työskennelleiden lottien arkeen. Sairasjunien moninainen arki välittyy museovierailijoille lottien muistelmien ja päiväkirjamerkintöjen kautta.


Syväranta Rantatie 39, 04310 Tuusula

Avoinna tiistaista sunnuntaihin 10.00 – 17.00

Pääsymaksu 7 €/ 6 € (opiskelijat ja eläkeläiset, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet)
Lapset (7–18 v.) 2 €
Lotat, pikkulotat, sotilaspojat, sotaveteraanit, sotalapset, sotaorvot – ei pääsymaksua

www.lottamuseo.fi 


 

Jaa kirjoitus: