”Sodasta kertominen on rauhantyötä” – 93-vuotias alajärveläisveteraani Olavi Sorvari tietää, että kansakunnan muisti on kovin lyhyt

18.3.2019 ”Sodasta kertominen on rauhantyötä” – 93-vuotias alajärveläisveteraani Olavi Sorvari tietää, että kansakunnan muisti on kovin lyhyt

Alajärven Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Sakari Joensuu tuli tehneeksi uudenvuoden lupauksen siitä, että panostaisi tulevana keväänä kouluvierailuihin.

– Veteraanityö ja alajärveläiset veteraanit ovat tulleet minulle kovin tutuiksi viimeisen viidentoista vuoden aikana, jonka olen ollut mukana Alajärven paikallisyhdistyksen hallituksessa, Jussila kertoo.

– Alajärvellä elää enää yksitoista veteraania ja vain kaksi heistä pystyy vielä terveytensä puolesta tekemään näitä kouluvierailuja, hän kertoo suunnitelman taustoista.

Näistä toinen on 93-vuotias Olavi Sorvari.


Alajärveläisveteraani Olavi Sorvari Hoiskon koululla

Mikä on vihollinen?

– On tärkeää jakaa oikeaa tietoa sodasta ja Suomen jälleenrakentamisesta. Tämän työn tulee jatkua vielä viimeisenkin veteraanin kuoltua, koska kansakunnan muisti on lyhyt. Sodan vaiheista kertominen on rauhantyötä, JR7:ssä jatkosodassa palvellut ja myöhemmin myös Lapin sotaan joutunut pioneeri pohtii.

Ensimmäisen vierailun kohteeksi otettiin Hoiskon koulu. Vierailu sujui hyvin ja päivän kunniavierasta varten oli varauduttu juhlavasti. Liikuntasaliin oli veteraania varten tuotu tuoli sekä valkoisella liinalla peitetty pöytä, jolle oli aseteltu kaksi kukkaa sekä Suomen loppu.

Juhlavissa merkeissä alkoi itse tilaisuuskin: videopätkällä vuoden 2015 Linnan juhlista, jonne Sorvarikin oli kutsuttu.

– Näimme Olavin komean kättelyn ja kahvipöytäkeskustelun rouva Jenni Haukion kanssa. Olavi antoi Haukiolle kirjoituksensa, joka oli ollut Alajärven Joulu-lehdessä, Joensuu kehaisee.


Koululaiset olivat aktiivisesti mukana

Ihan alkuun Joensuu myös kertasi sotavuosiemme historiaa: sen miehiä ja naisia, kaatuneita ja kotirintamaa ja sitä, kuinka heidän kaikkien uhraukset auttoivat Suomea kasvamaan siksi yhdeksi maailman parhaista maista, joka Suomi tänään on. Joensuun mukaan onkin tärkeää, ettei sitä otettaisi itsestäänselvyytenä.

– Meillä Suomessa on rauhan aika ja turvallista elää, mutta maailmassa, esimerkiksi Syyriassa, on vielä paljon sotia, joissa missä kansa kärsii – erityisesti pienet lapset ja naiset, hän muistutti.

Parivaljakon saamat kysymykset siitä, mikä on vihollinen, missä sotaa käytiin ja mitä tarkoittaa kaatuminen, kertovat, kuinka suojatun lapsuuden nyky-Suomessa kasvanut koululainen on saanut viettää.


Pioneereja jatkosodan etulinjassa viemässä liekinheitintä asemiin, 1941

Mihin lapset laitettiin sodan ajaksi?

Oppilaat tekivät vierailijoihin vaikutuksen hyvällä käyttäytymisellään ja innokkuudellaan.

– Kysymyksiä esitettiin todella paljon ja loppua kohden vauhti vain kiihtyi. Varatuin ajan loppuessa oli pystyssä vielä kymmenkunta kättä. Sovimmekin opettajien kanssa, että opettajat vastaisivat niihin seuraavan oppitunnin aikana. Keskustelu jatkui läpi tilaisuuden jälkeen meille tarjotun lounaankin, Joensuu kertoo tyytyväisenä.

Koululaisia kiinnosti mm. se, millaista sota oli lasten näkökulmasta.

– Mitä lapsille tapahtui ja mihin heidät laitettiin, kun sota syttyi? Paljonko sodan aikana kuoli naisia ja lapsia? Oliko rintamalta ikävä kotiin ja oliko kotona olevilla ikävä miehiä, isiä ja veljiä? Kuinka vanha Olavi oli sotaan joutuessaan, Joensuu listaa heidän saamiaan kysymyksiä.

Muistelot herkistivät niin Joensuun kuin Sorvarin.


Näistä asioista on puhuttava kun veteraaneja vielä on, muistuttaa 93-vuotias Olavi Sorvari

– Kokemukset olivat nuorelle miehelle pelottavia ja kauheitakin. Toivon, ettei sodan kauhuja joutuisi sota- eikä kotirintama koskaan enää kokemaan. Aina on ponnisteltava sen eteen, että rauha kansojen välillä säilyisi.

Vierailu koettiin antoisaksi molemmin puolin ja lisää on tulossa.

– Kun vein Olavia kotiin, kysyi vanha sotaveteraani, että jaksaisinko viedä häntä muillekin kouluille, paljastaa Joensuu hymyillen.

–  Ja kyllähän minä jaksan. Alustavasti on sovittu, että seuraavaksi mennään Ylikylän koululle Olavin kotikylään Kurejoelle.

Sorvarin mukaan näistä asioista on puhuttava nyt kun veteraaneja vielä on kertomassa.

– Kaikkien olisi hyvä tietää millaisissa vaikeissa tilanteissa Suomi oli ja kuinka niistä yhtenäisyydellä selvittiin.

Jaa kirjoitus: