Suomalaiset Suomea vastaan – 77 vuotta Pellervo Takatalon vastarintaliikkeen kiinnijäämisestä

28.10.2019 Suomalaiset Suomea vastaan – 77 vuotta Pellervo Takatalon vastarintaliikkeen kiinnijäämisestä

Suomen sodista selviytymisen syyksi on toistuvasti etenkin talvisodan kohdalla mainittu Talvisodan henki: koko kansan yhteinen ponnistus yhteistä vihollista vastaan.

Sodat ja niiden päämäärät eivät kuitenkaan nauttineet ihan kaikkien suomalaisten kannatusta eikä Suomen itsenäisyyden ja vapauden vihollinen ollut kaikkien suomalaisten mielestä vihollinen lainkaan. Syitä sotaan lähdöstä kieltäytymiselle ja jopa erilaisiin vastarintaliikkeisiin liittymiselle oli useita. Osaa, kuten marraskuussa 1941 teloitettua Arndt Pekurista motivoi pasifismi, toisia neuvostomielinen kommunismi. Osaa vasemmistolaisista taas ajoi vastarintaan ja sabotaaseihin paitsi sodan, myös natsi-Saksan vastustus.

– Me emme nielleet virallisia selityksiä Suomen ”erillissodasta”, kertoo itsekin heihin kuulunut Sakari Selin.


Tampereen sosiaalidemokraattisen nuorisoseuran aktiiveja jouluna 1941. Pellervo Takatalo takana kolmas oikealta (kuva: ksl.fi)

Pellervo Takatalon ryhmä

Kevään 1941 edetessä oli jatkosotaan joutuminen alkanut näyttää yhä todennäköisemmältä. Tampereen lähipitäjissä metsäkaartilaiset alkoivat järjestäytyä. Hämeenkyrössä sotaan lähdöstä kieltäytyi vuonna 1941 kuutisenkymmentä miestä, Ruovedellä jäi liikekannallepanon alkaessa kesäkuussa 1941 noin 70 miestä koteihinsa ja piiloutui lähimetsiin. Heistä suurin osa otettiin kiinni ja tuomittiin. Jotkut tulivat ammutuiksi pidätettäessä.

Kaikille ei pelkkä passiivinen sotilaskarkuruus riittänyt – osa sodan vastustajista järjestäytyi maanalaiseksi vastarintaliikkeeksi. Yksi näistä oli niin ikään Tampereella vaikuttanut Pellervo Takatalon ryhmä.

Jatkosodan syttyessä Takatalo oli JR 8:ssa taistellut 27-vuotias talvisodan veteraani. Vakaumuksellisen kommunistin kesäkuussa 1941 perustama vastarintaliike koostui aluksi noin kymmenestä jäsenestä eikä kovin suureksi kasvanut koskaan.

Syksyllä 1941 alkaneet iskut jatkuivat vuoden ajan. Parhaimmillaan vastarintaliike iski samanaikaisesti 11 kohteeseen. Aseita ja ammuksia hankkinut ryhmä otti kohteikseen sotateollisuudelle tärkeitä tai Suomen puolustukseen liittyviä kohteita.

Helmikuussa se räjäytti armeijalle kuuluneen ajoneuvon, vähän myöhemmin samana päivänä sotateollisuudessa tärkeää roolia näytelleen Tampereen suurimmille tehtaille virtaa jakaneen Ratinan höyryvoima-aseman muuntajan.  Maaliskuussa ryhmä räjäytti Vuoreksen ammuslataamoon ja lentokonetehtaalle sähköä johtaneeseen Valkaman muuntajaan.


Tutkijat arvelivat Valkaman muuntajan täysin tuhonneessa räjäytyksessä käytetyn jopa 20 kiloa räjähdysainetta (kuva: ksl.fi)

Pitkät tuomiot

Syksyllä 1942 tutkijoiden työ alkoi tuottaa tulosta ja silmukka sabotöörien ympärillä alkoi kiristyä. Selin oli ensimmäisten kiinnijääneiden joukossa ja antoi kuulusteluissa ilmi toverinsa. Lokakuun kolmen viimeisen päivän aikana pidätettiin Tampereella noin 30  vastarintaliikkeen jäsentä. 31.10. kiinni jäi ryhmän johtaja Takatalo.

Syytteeseen pidätetyistä asetettiin 24 henkilöä. Nuorista aktivisteista koostuneen ryhmän nuorimmat jäsenet olivat vielä alaikäisiä ja kahdeksaa heistä puolusti oikeudessa lastensuojelulautakunnan edustaja.

Kolme syytetyistä tuomittiin elinkautiseen, loput saivat 4-10 vuoden mittaisia kuritushuonerangaistuksia.

Kiinnioton yhteydessä vakavasti haavoittunut Takatalo itse sai kesällä 1943 kuolemantuomion maanpetoksesta, mutta korkein oikeus muutti tämän myöhemmin elinkautiseksi. Lopulta rangaistuksesta ei tullut tuotakaan, sillä sodan jälkeen hänet palkattiin Punaiseen Valpoon, eli kommunistien hallussa olleeseen Valtiolliseen poliisiin, missä hän työskenteli sen lakkauttamiseen saakka vuonna 1948.

Takatalo kuoli vuonna 1976.


Takatalon ryhmä toimi esikuvana Hannu Salaman romaanille Siinä näkijä missä tekijä, josta tehtiin myöhemmin elokuvakin

Jaa kirjoitus: