Talvi- ja Jatkosodan veteraanin, mestarihiihtäjä Pekka Niemen Kolosjoki-palkinto Lahden Hiihtomuseoon

18.12.2019 Talvi- ja Jatkosodan veteraanin, mestarihiihtäjä Pekka Niemen Kolosjoki-palkinto Lahden Hiihtomuseoon

Keminmaan alueella syntynyt Niemi voitti Petsamon Kolosjoella vuosina 1937-1939 sekä 1941-1944 järjestettyjen hiihtokisojen 30 kilometrin matkan neljä kertaa, minkä ansiosta sai Kolosjoen Tunturiveikkojen kiertopalkinnon omakseen.

Vaikka Ounasvaaran Hiihtoseuraa ja Kittilän Urheilijoita urallaan edustanut Niemi saavutti menestyksekkäällä hiihtourallaan mm. olympiapronssia sekä kolme MM-mitalia, piti hän Kolosjoen liki 2 kilon painoista hopeamaljaa uransa arvokkaimpana ja erikoisimpana palkintona.


Pekka Niemeä haastatellaan Ounasvaaran 10 km:n ampumahiihdon voiton jälkeen
(kuva: SA-kuva)

Sotavuodet löivät leimansa niin Niemen kuin palkinnon vaiheisiin

Niemen urheilu-uran katkaisivat ensin Talvisota ja kahta vuotta myöhemmin Jatkosota. Talvisodassa viestimiehen koulutuksen pääosin Helsingin Radiopataljoonassa suorittamansa asevelvollisuutensa aikana saanut Niemi palveli viestialiupseerina Lapin rintamalla, Jatkosodassa viestiupseerin tehtävissä.

Ansioituneita kilpahiihtäjiä koottiin Talvisodassa partioihin, jotka suorittivat tiedustelu- ja tuhoamismatkoja vihollislinjojen taakse. Yksi hänen asetovereistaan muisteli, kuinka Niemi päätti yksin lähteä katkaisemaan vihollisen kenttäpuhelinjohdot. Hän hiihti yön pimeydessä ja pääsi käsiksi vihollisen maassa olleisiin puhelinjohtoihin. Vielä vihollisen tarkastuspartion lähestymisen kuultuaankin hän jatkoi työtään. Niemen onnistui katkaista johdot, mutta hän tuli myös vihollisen havaitsemaksi. Hänen peräänsä ammutut vihollisluodit menivät läheltä, mutta eivät osuneet. Nopeasta hiihtotaidosta oli apua.

Petsamossa Talvisodassa käydyt taistelut estivät Rajaseudun hiihtojen nimellä kulkeneiden kisojen järjestämisen 1940, mutta seuraavana vuonna perinne taas jatkui, kunnes Suomi menetti Petsamon jatkosodan rauhan ehdoissa. Myöhemmin samana vuonna Niemen vaimo joutui lähtemään Lapin sodan jaloista evakkoon, minne lähtivät hänen mukanaan myös pariskunnan kaksi vanhinta lasta ja mestarihiihtäjän palkinnot.


Palkinnon luovutti museolle Niemen sisarentytär Nina Breilin (vas.), poika Tapio Niemi sekä tytär Riitta Wieschmann (kuva: Lasse Koskinen)

– Lähtö tapahtui Muoniosta Ruotsin puolelle. Äidillä oli kaikki isän palkinnot mukanaan puulaatikoihin pakattuina. Hän istui Suomen puolella näiden laatikoiden päällä ja ilmoitti Suomen sotilaille, että hän ei lähde tästä minnekään, ennen kuin tietää laatikoiden olevan tallessa, Niemen tytär Riitta Wieschmann kertoi palkinnon luovutustilaisuudessa 9.12.

Perheen äidin ja palkintojen evakkomatka Ruotsissa kesti vuoden. Palkintolaatikotkin päätyivät Ruotsin puolelle ja olivat siellä hetken aikaa kateissa, kunnes sodasta palannut Niemi löysi ne jostakin vajasta, rajan tuntumasta. Joitakin palkintotauluja jäi sille tielleen.


Jaa kirjoitus: