Talvisodan tuntemattomat sankarit: kemistien salainen sota

4.2.2020 Talvisodan tuntemattomat sankarit: kemistien salainen sota

Onko sinulle koskaan tullut mieleen, millaista roolia tiede ja suomalaiset tieteentekijät sotavuosien ponnistuksissamme näyttelivät? Yksi tällainen ryhmä olivat kemistit, joilla oli aseenaan sellaista erityisosaamista, joka usein teki heidän toimistaan visusti salattuja.

Tämän vuoksi suuri osa heidän sota-ajan ansioistaan on yhä arvailujen varassa eikä kaikkea tulla välttämättä koskaan tietämään.

Heidän tiedetään kuitenkin antaneen merkittävän panoksensa mm. asekehittelyssä (esim. panssarimiinat ja kaasusodan teknologia), ravitsemuskysymyksissä, kirjesensuurissa (!) ja jopa vastavakoilussa.

Yksi tunnetuimpia oli A. I. Virtanen, joka myöhemmin voitti – ainoa suomalaisena koskaan –  kemian Nobel- palkinnon.


Kemistien rooli sotavuosinamme on vielä paljolti tuntematon (kuva: SA-kuva)

Talvisota kulutti Suomen voimavarat lähes kokonaan.

– Siemenperunatkin syötiin pois, kuvailee tuolloista tilannetta tekniikan ja teollisuuden historiaa Suomessa tutkinut dosentti Panu Nykänen.

Asekehittely oli yksi kemistien selkeiten historiaan jääneistä tehtävistään. Helsingistä evakkoon lähteneessä Puolustusvoimien kemiallisessa laboratoriossa kehitettiin ja valmistettiin kuumeisesti kolmessa vuorossa räjähteitä ja muita tarvikkeita etulinjaa ja kaukopartioita varten. Laboratoriossa improvisoitiin muun muassa panssarimiina, joka syntyi kaliumkloraatista ja öljyseoksesta.

Kemistit ideoivat myös erilaisia sytytysnesteitä liekinheittimiä varten ja hioivat vanhan aseen polttopullon kuuluisaksi Molotovin cocktailiksi. Heidän ratkaistavakseen jäi myös kysymys siitä, kuinka turvata kriittisten ajoneuvojen polttoaineen ja voiteluöljyjen saanti tuonnin tyrehtyessä.


Polttopullo valmiina tankin tuhoamiseen, maaliskuu 1940

Talvisodassa pahin pula oli voiteluaineista ja näitä oli myös kaikkein vaikein valmistaa tarjolla olevista korvikeaineksista. Vielä kesällä 1939 autoilijat olivat tottuneet lorottamaan jäteöljyn sorakuoppien pohjalle.

– Tilanne oli loppuvuodesta aivan toinen. Jäteöljykin oli muuttunut arvokkaaksi, Nykänen kirjoittaa kirjassaan ”Bensiinihiilivetyjen valtiaat”.


Kuinka monta kemistiä menehtyi Talvisodassa? Kuka keksi nimen ”Molotovin cocktail”? Miten varmistettiin, että olivatko venäläiset myrkyttäneet takaisinvallattujen alueiden veden? Ja millaista roolia juustokattila näytteli uuden sotilasräjähteen kehitystyössä?

Kemia-lehdessä julkaistu juttusarja valottaa Talvisotaan osallistuneiden kemistien salaista sotaa. Juttukoosteen löydät lehden sivuilta täältä.


Jaa kirjoitus: