Lohjalaisen omakotitalon kellarista löytyy yllätys: Kalervo Kaarteen sotamuseo on kunnianosoitus sotiemme veteraaneille

1.6.2020 Lohjalaisen omakotitalon kellarista löytyy yllätys: Kalervo Kaarteen sotamuseo on kunnianosoitus sotiemme veteraaneille

Lohjalaisen omakotitalon kellarista löytyy hämmästyttävä katsaus Suomen sotahistoriaan. Kalervo ja Teija Kaarre omistivat aiemmin ilotulitteiden maahantuontiyrityksen, mutta ovat viimeisen kolmen vuoden ajan keskittyneet intohimonsa, Suomen sotavuosista kertovan kotimuseonsa pyörittämiseen. Aihe on pariskunnalle läheinen: molempien sukujuuret ovat menetetyssä Karjalassa.


Pikkupojan haaveesta palkituksi kohteeksi

2006 pystytetystä ensinäyttelystä on tultu pitkä matka: tänään yli 2000 näyttelyesineen kokoelma on yksi Lohjan kiinnostavimmista matkailukohteista ja palkittiin vuonna 2013 Vuoden yllättävä kokemus- palkinnolla.

Siemen museolle alkoi itää Kalervon päässä jo pikkupoikana tämän kuunnellessa Joutjärven rannalla Tervakoskella sijaitsevassa mummolassa sodassa olleen isoisänsä tarinoita. Aikuisiällä syntyi päätös yksityisen kotimuseon perustamisesta – vuosien varrella mukaan oli tarttunut kaikenlaista sota-aikaan liittyvää esineistöä, jonka pohjalle se oli hyvä rakentaa.


Taustalla Kalervo Kaarre, etualalla Lohjan Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Arto Heikkilä (kuva: Urpo Uotila)

– Haluamme omalta osaltamme tehdä tärkeätä Suomen itsenäisyyden maanpuolustustyötämme, muistuttamalla vierailijoitamme Suomen itsenäisyyden vaatimasta työstä ja uhrauksista, museon nettisivulla kerrotaan.

– Sotamuseolla haluamme havainnollistaa kävijälle niitä sota-ajan 1939 – 45 olosuhteita, tilanteita ja tapahtumia, jota tämän ajan suomalaiset joutuivat kokemaan, jotta ymmärtäisimme Suomen itsenäisyyden historiaa, kunnioittaisimme sotiemme veteraaneja sekä toimisimme kaikki niin, ettemme ikinä enää joutuisi sotaan.


Museo yllättää laajuudellaan ja tunnelmallaan (kuva: Urpo Uotila)

Museon yhteydestä löytyy myös museokauppa sekä ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna sekä emännän mosiikkigalleria. Nämäkin täydentävät osaltaan museon viestiä.

– Tsasouna muistuttaa meitä uskon voimasta ja merkityksestä, niin sodan kuin rauhan aikana. Mosaiikkigalleria puolestaan tuo esille elämän kauneuden ja sitä kautta elämän jatkuvuuden sekä toivon paremmasta rauhan maailmasta.


Tsasounan taidokkaat mosaiikki-ikonit ovat Teijan tekoa (kuva: Kaarteen kotimuseo)

Vetonaulana Mannerheim-risti

Museovierailuun kannattaa varata aikaa, sillä sen aikana vierailija pääsee tutustumaan rintaman todellisuuteen mm. juoksuhaudan, korsun, konekivääripesäkkeen, kenttäsairaalan kuin lottakanttiinin kautta, Kokemuksen autenttisuuteen on panostettu: kanttiini valaisu hoituu rintamalta tutuin Petromax-lyhdyin, radiosta voi kuunnella sotatapahtumien uutisia sekä sota-ajan rintamamusiikkia ja pöydältä löytyy kotirintamalle sekä kotirintamalta lähetettyjä kirjeitä ja kortteja, jotka muistuttavat hienosti sodan inhimillisestä ulottuvuudesta.

Kaarre itse arvioikin museon suurimmaksi vahvuudeksi sen, että vierailija todella pääsee sisään ajan kuvaan.

– Korsussa kuorsaa nukkuva sotamies, taisteluhaudassa on kuljettava kumarassa, jotta vihollisen tarkka-ampuja ei näe vierailijaa.  Tankin kolistessa lähemmäksi, on valmistauduttava heittämään Molotovin cocktail, konekiväärin ampuessa on väistettävä sen luoteja. Ilmahälytyksen kuultua on mentävä yleiseen väestösuojaan, missä odotetaan valojen himmetessä ja välkkyessä pommituksen loppumista ja pelätään, tuleeko toinen pommitus-aalto vai päästääkö, ja milloin, katsomaan pommituksen vauriot, hän paljastaa.


Lottakanttiinikin tekee vaikutuksen autenttisuudellaan (kuva: Kaarteen kotimuseo)

Museon monipuolisesta kokoelmasta löytyy niin sotilasvarustusta, kenttäpuhelimia, puhdetöitä sekä kattava valikoima jalkaväen Talvi- ja Jatkosodassa käyttämiä aseita, kasapanosta ja Molotovin cocktailia unohtamatta. Museon kiistaton helmi tervehtii kävijää kuitenkin jo sisään tullessa: erään sotiemme sankarin mitalikokoelma ja sen kruununa aito Mannerheim-risti, numero 69.

– Tämä on monella tapaa arvokas ja puhutteleva paikka tässä sotamuseossa, Kaarre kertoo.

– Mannerheim-risti on kuulunut vänrikki Lauri Nissiselle, joka sai ristin 5.7.1942 ansioistaan sotilaslentäjänä. Hänen elämänsä päättyi kuitenkin traagisesti 17.6. 1944 Kaukjärvellä. Hänen taistelulentäjäparinsa Urho Sarjamon lentokoneeseen osui vihollisen tulitus. Sarjamon kone putosi Nissisen koneen päälle, ja molemmat koneet syöksyivät maahan tuhoisin seurauksin.

Kumpikin lentäjä sai surmansa.

– Haluatteko kuunnella Sarjamon ja Nissisen viimeisen lennon äänitehostein? Kaarre yllättää.

Pian museon pienen aulan täyttää käynnistyvän Messerschmittin ääni, nousukiidon viima, ilmataistelun jyly, maahansyöksyn ulina ja räjähdys ja lopuksi hiljaisuus.

Erikoismaininnan museon autenttisuutta luovista elementeistä ansaitsevat äänielementit: esimerkiksi väestösuojaan tunkeutuva ilmapommitusten jylinä herättää sodanaikaiset kauhut eloon käsinkosketeltavasti.


Museo esittelee rintaman todellisuutta monipuolisesti (kuva: Kaarteen kotimuseo)

Suosittu vierailukohde

– Tuskin enää laajennamme museota, mutta eri osastojen sisältöä pyrimme edelleen monipuolistamaan. Olisihan tuonne pihamaalle toki hieno saada vaikkapa sodanaikainen panssarivaunu. Sellaisia on toisinaan tarjolla huutokaupassa, mutta vaunun hinta voi nousta niin korkeaksi, että hankinta jää haaveeksi.

Yksi uusimmista lisäyksistä on Lohjan sodanaikaisesta ilmavalvonnasta ja pommituksista kertova osasto.

Museo on yleisönsä löytänyt: viime vuonna museon kävi tutustumassa liki 1500 ihmistä.

– Varmasti enemmänkin kävisi, jos vain ehtisimme ottaa kaikki halukkaat vastaan. Museo on sopimuksesta auki ryhmille. Niitä oli viime vuonna melkein 100. Kesällä on ollut kaksi yleisöpäivää, jolloin muutkin halukkaat voivat tutustua museoon.

Koronatilanne on laittanut uusiksi myös museon aikataulut.

– Odotamme THL:n ja Avin ohjeita sekä tarkennuksia hallituksen nykyisiin linjauksiin museoiden suhteen. Tällä hetkellä olemme suljettuna ja aiemmin tilatut vierailut on peruttu kesäkuun loppuun asti. Koronasta johtuvaan turvaetäisyyteen liittyvistä viranomaisten mahdollisesti antamien tulevien ohjeiden perusteella joudumme tarkoin miettimään ja puntaroimaan, voimmeko millä tavoin toteuttaa turvaetäisyyksiä meidän museomme tiloissa: esimerkiksi korsussa ja yleisessä väestösuojassa ollaan ryhmänä aivan liki. Tämä vaikuttaa tietysti vahvasti siihen, miten voimme olla auki vierailijoille tulevana kesänä.

Tällä hetkellä museo on auki terveysviranomaisten ohjeita noudattaen enintään kuuden henkilön kokoisille pienryhmille. Tiedustelut vierailusta voi tehdä numeroon 0400-471644.

Koronatauko on kuitenkin antanut aikaa kehitellä tulevaisuuden suunnitelmia.

– Olemme tarkentaneet ja kehitelleet museomme tarinoita ja saaneet hankittua muutamia mielenkiintoisia sota-ajan esineitä, joilla pääsemme sota-ajan kuvauksissa lähemmäksi ja syvemmälle sen ajan tilanteita ja tapahtumia.  Pitemmän tähtäimen suunnitelmana on museon virtuaalisuuden toteuttaminen nettiin ja koululaisohjelman kehittäminen.  Matkailukohteemme mosaiikkipuolelle on syntynyt uusia mosaiikki-teoksia, joista viimeisin iso työ kuvaa ajankohtaista asiaa: koronaa !

Museovierailu on viivästyksistä huolimatta odotuksen arvoinen: Kaarteen asiantunteva opastus takaa mieleenjäävän kokemuksen.

Museoon käy tutustumassa hyvin erilaisia ryhmiä, mutta erityisen ilahtunut isäntä on koululaisryhmien vierailuista.

– Koululaiset ovat kiinnostuneita ja kuuntelevat keskittyneesti, kun esittelen heille museota. Mielestäni on erittäin tärkeää, että nuoret saavat sotamuseon avulla lisää arjen tietoa Suomen itsenäisyyden kohtalon päivistä.


Kaarteen Sotamuseo

Jägerhornintie 30 (ent. Rakettikaari 30 ) 08700 Lohja

www.kaarteenkotimuseo.fi


PS. Kiinnostavatko museot? Sivuiltamme löydät nimittäin lisää mahtavia museovinkkejä!

Jaa kirjoitus: