Kari Haapasalo maksaa sotapolku.fi- työllään kunniavelkaansa – haluatko sinä ikuistaa veteraani(e)si muiston jälkipolville?

5.6.2020 Kari Haapasalo maksaa sotapolku.fi- työllään kunniavelkaansa – haluatko sinä ikuistaa veteraani(e)si muiston jälkipolville?

 

Mika Wist on yksi sivun ylläpitäjistä

Sotapolku.fi on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen hanke: elävä muistomerkki sotiemme sankareille, jonne kuka tahansa voi ikuistaa sukunsa veteraani(e)n tiedot jälkipolville.

Palvelu on kasvanut nopeasti: kun se avattiin yleisölle itsenäisyyspäivänä 2016, oli valmiina 20 joukko-osaston sotapolut ja 95 000 kaatuneen tiedot. Nyt profiileja on 112 462 ja tarkat reitit on luotu 212 joukko-osastolle, kertoo koodaaja Ville Suvilaakson ohella sivustoa ja sen tukea pääasiallisesti ylläpitävä Mika Wist Sotapolku-yhdistyksestä.

– Missään muualla ei ole vastaavaa edes yritetty toteuttaa. Yksittäisiä osastohistoriikkeja tai perinneyhdistysten hienoja sivustoja kyllä löytyy runsaastikin.


Mistä kaikki alkoi?

Portaalin idea syntyi 2016 ensi-iltansa saaneen Sota ja mielenrauha- dokumentin taustatyön yhteydessä.

– Dokumentin ohjaaja Ari Matikainen tutki elokuvaansa varten Suomen Kirjallisuuden Seuran SKS:n arkistoon kerättyjä sodanaikaisia kirjeitä. Hänelle tuli idea, että näitä kirjeitä on varmaan kodeissa tallessa paljonkin. Tuottaja Liisa Karpon kanssa he miettivät olisiko mahdollista perustaa verkkopalvelu, mihin voisi tallentaa paitsi veteraanien sodanaikaiset tiedot, myös kodeista löytyviä sodanaikaisia kirjeitä ja kuvia. He pyysivät mukaansa palvelumuotoilija Sami Oinosen, jonka kanssa he tekivät esityksen, jolla saatiin apuraha demoversion tekemiseen.

Tässä vaiheessa mukaan kutsuttiin myös Wist, jolla oli paitsi runsaasti sotahistorian tuntemusta, myös osaamista visuaalisesta suunnittelusta.

– Varsinainen suunnittelu aloitettiin kesällä 2015. Syksyllä 2016 kutsuttiin koolle joukko sotahistorian harrastajia ja heidät koulutettiin käyttämään sivuston karttaeditoria, jolla sotilasosastojen reittejä rakennetaan.

Loppu on (sota)historiaa.


 


Digiyhteisössä on voimaa

Sivusto yhdistää paitsi halun vaalia mennyttä, myös nykyteknologian ja digiyhteisön voiman onnistuneen hyödyntämisen. Koko sisällöntuotanto on hoidettu joukkoistamalla, mikä tarkoittaa, että sen takaa löytyy erittäin aktiivinen, nyt jo liki 11 000 käyttäjästä koostuva Facebook- yhteisö.

– Samaa joukkoistamisen periaatetta käytetään myös sivuston tukitoiminnoissa. Facebook-ryhmällä on viisi pääasiallista moderaattoria ja ryhmän jäsenet auttavat toisiaan useissa kysymyksissä, joita ihmisille tulee mieleen sukulaisten tietoja selvittäessään. Sodanaikaisiin lyhenteisiin, peitenumeroihin tai kantakorttien tulkitsemiseen kun ei monellakaan ole kokemusta, Wist huomauttaa.

Juuri tässä – sotavuosiltammekin kovin tutussa – yhteisponnistuksessa on hänen mukaansa sivuston suurin vahvuus.

– Facebook-ryhmän aktiivit ja muut vapaaehtoiset ovat erittäin avuliaita, eikä monikaan ongelma ole jäänyt ratkaisematta. Lisäksi edellä mainitut sotahistorian harrastajat, jotka rakentavat osastopolkuja, ovat osoittaneet, että hikipääomallakin voi rakentaa jälkipolville jotain suurenmoista. Vaikka heistä osa on erittäin pitkällä sotahistorian tuntemuksessaan ja osalla on vain perustason kiinnostus asiaan, ovat polkujen historialliset faktat hyvin hallussa.

Väärinkäytöksiä ei ole esiintynyt ja julkaistujen tietojen tarkkuuteen panostetaan jatkuvasti.

– Tarkistusmetodimme on, että kahden rekisteröityneen käyttäjän on hyväksyttävä uuden profiilin tiedot ennen kuin siitä tulee julkinen.

Parhaimmillaan omaisten veteraaneistaan ja sukunsa sankarivainajistaan huolella koostamat profiilit ovat todella koskettavia: niistä löytyy niin kuvia henkilöstä, kuin kertomuksia hänestä ja/tai hänen kokemuksistaan.


Tähän mennessä palveluun on tallennettu reilun 16% sodissamme palvelleen sankarin tiedot

Ihminen sodan takana

Samoin kuin mm. Sotaveteraaniliiton sivulla ilmestyneen Kohtalot Pro Patria-taulun takaa- sarjan, on hankkeen tarkoituksena nostaa esiin sodan inhimillinen taso.

– Tähän asti sota on totuttu näkemään suurten sotilasosastojen liikkeinä, mutta me halusimme tuoda nämä samat liikkeet yksittäisen sotilaan näkökulmaan. Jo ennen projektin lanseeraamista saimme kuulla monelta taholta, etteivät isät tai isoisät kovin paljoa sotavuosista puhuneet. Halusimme tuoda esille ne olosuhteet missä he nuoruusvuosiensa kovimmat ajat elivät, Wist kertoo.

Haaveet tulevaisuudelle ovat kunnioitettavat.

– Veteraanien profiileita löytyy sivustolta nyt noin kaikista 16% sodissa palvelleista. Haaveenamme olisi tietysti saada 100% täyttymään. Tällä hetkellä nopeuden, jolla uusia profiileja pystytään luomaan, määrittää Kansallisarkistosta tilattavien kantakorttien saaminen.

Sivuston perustamisen jälkeen jono on entisen parin viikon sijaan venähtänyt pysyvästi 6-10 viikkoon. Piikkejä kysynnässä on havaittavissa mm. Kansallisen veteraanipäivän, itsenäisyyspäivän ja Kaatuneiden muistopäivän tienoilla.

– Jos perheestä löytyy vanha sotilaspassi, myös sen tiedoilla voi myös täydentää henkilön palvelustiedot, Wist muistuttaa.

Sotaveteraaniliiton kokoaman opaspaketin sotahistorialliseen löytöretkeen sukusi sankareiden vaiheisiin löydät täältä.


Kantakortti tai sotilaspassi auttaa alkuun veteraanin sotapolun selvittämisessä

Kunniavelan maksua

Yksi Wistin superaktiiveiksi luonnehtimista käyttäjistä on helsinkiläinen Kari Haapasalo, 61, joka on ollut mukana toiminnassa 2017 lähtien. Molemmat hänen ukeistaan olivat mukana sodissa, hänen isänsä oli puolestaan mukana Suomen ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa.

– Ensimmäinen isompi erä syntyi, kun kiersin Honkanummen laputetut haudat (haudat, joiden hauta-aika oli merkitty päättyväksi) ja keräsin niistä sotaan osallistumisesta kertovalla tunnuksella olevien henkilöiden nimet. Niitä löytyi silloin n. 80. Siitäpä kipaisin seuraavaan projektiin ja Malmin hautausmaalle, jossa aloitin korttelista 1. Nyt on menossa kortteli 70.

sotapolku.fi on yksi Kari Haapasalon rakkaimmista harrastuksista

Haapasalo käy läpi jokaisen lotta- ja veteraanitunnuksella varustetun haudan, kerää nimet, etsii heidän tietonsa ja syöttää tiedot sotapolku.fi-sivulle. Hän kannustaa muitakin ryhtymään perinteenvaalintapioneeriksi.

– Rekisteröidy ensin sotapolku.fi palvelun käyttäjäksi. Sinua vastaanottamassa on huipputyypeistä koostuva vapaaehtoisten joukko, joilta saa apua kiperimpiinkin kysymyksiin, joita herää esim. kantakorttien tulkinnasta. Joukossa on huippuammattilaisia, jotka loistavat erilaisiin sota-ajan tapahtumiin liittyvästä tietoudesta. Lähteinä voi käyttää hautakiviä, oman paikkakunnan veteraanimatrikkeleita, joukko-osastomatrikkeleita, muilta saatuja henkilötietoja… vain mielikuvitus on rajana. Hyviä harjoittelukohteita ovat esimerkiksi sankarihautojen kaatuneiden joukko-osastojen täydentäminen, hän vinkkaa.

Hänen sanoissaan kiteytyy liikuttavasti se nöyryys ja omistautuneisuus, jolla vapaaehtoiset työtään tekevät.

– Olen kiitollinen, että saan olla mukana ymmärtämässä missä isovanhempamme kulkivat sotien aikana. Maksan tällä kunniavelkaamme sotiemme sankareille. Tähän mennessä olen syöttänyt kantakorttien perusteella sotapolku.fi- palveluun liki 1 500 henkilön joukko-osastotiedot tai täydentänyt niitä. Toiveenani on, että ehtisin vielä laittaa elossa olevien sankareiden ja sankarittarien tiedot palveluun ennen heidän poistumista keskuudestamme.

Tätä kirjoitettaessa heitä on vielä yli 7 000.

– Ehkä tätä kautta olisi mahdollista tavoittaa heitä tai heidän omaisia, jotka olisivat halukkaita ikuistamaan veteraaninsa sota-ajan kokemuksensa jälkipolvillekin?

Mikäli näin, niin ota yhteys kari.haapasalo@hotmail.com.

 

 

Jaa kirjoitus: