Nurmeksen veteraanihaastattelusarja sai jatkoa – kolmiosainen ”Nurmeksen naisia sodassa” nyt kaupungin Youtube-kanavalla

28.8.2020 Nurmeksen veteraanihaastattelusarja sai jatkoa – kolmiosainen ”Nurmeksen naisia sodassa” nyt kaupungin Youtube-kanavalla

Nurmekseen marraskuussa 2018 perustettu Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta suoritti sotaperinteen keräämistä vuoden 2019 aikana.

Mikko Rautiainen kiittelee yhteistyötä kaupungin kanssa

– Hankkeen toteuttamiseen osallistui tuolloin myös Kirkkokadun koulun sotahistoriakurssille osallistuneita oppilaita.  Minulle jäi sellainen käsitys, että tämä oli myös haastatteluihin osallistuneille nuorille mieleenpainuva kokemus. Muistutin heitä, että kun he ovat itse veteraanien ikäisiä, eletään jo 2100- lukua. Silloin ei ole enää kovin paljon ihmisiä, jotka olisivat veteraaneja henkilökohtaisesti tavanneet, videohankkeen takaa löytyvä perinnetoimikunnan puheenjohtaja Mikko Rautiainen muistuttaa.

– Yhteensä tuolloin haastateltiin 10 henkilöä, joiden joukossa oli sekä veteraaneja että muita sota-ajan kokeneita nurmeslaisia ja valtimolaisia. Haastateltavat ovat syntyneet vuosien 1918–1930 välillä. Haastatteluiden tuloksena Nurmeksen kaupungin Youtube-kanavalla julkaistiin syksyllä 2019 dokumentaarinen videosarja Viisi tarinaa vuosilta 1939–1945. Videoita on ladattu yhteensä jo yli 4 000 kertaa, hän iloitsee.

– 2018 tapasin sotaveteraanien joulujuhlassa  kaksi nurmeslaisveteraania, jotka kertoivat minulle tilaisuuden aikana kokemuksiaan sodasta. Kotiin ajaessa heräsi mieleen ajatus, että heidän tarinat olisi hyvä saada tallennettua ja mieluusti vaikkapa videoitua.

Nurmeksen sotaveteraanien puheenjohtaja Jussi Säämänen lähti tekemään tiedusteluja veteraaneista, jotka olisivat suostuvaisia haastateltaviksi.

– Kaikki haastatellut eivät halunneet tarinaansa videoitavaksi, mutta heidänkin tarinansa taltioitiin äänitteille. Ja mikäli halukkaita haastateltavia löytyy lisää, niin ehdottomasti niiden tallentamista jatketaan, Rautiainen vakuuttaa.



Koska sodat koettelivat eri osia Suomesta hyvin eri tavoin, on tulevan perinnetyön avain nimenomaan paikallisuudessa: siinä, miten sota ja sen perintö näkyy juuri tuolla seudulla. Ja Nurmeksestahan näitä muistoja löytyy.

– Nurmes oli Talvisodassa yksi Suomen pommitetuimpia paikkakuntia. Pommitusten merkkejä ja muistoja tuolta ajalta on kaupungissa edelleen nähtävillä. Nurmes ja Valtimo ovat myös alueita, joista lähdettiin evakkoon talvisodan syttyessä ja toisaalta paikkoja, jonne tultiin evakkoina sotien jälkeen esim. Suojärveltä. Tämä on antanut alueelle oman leimansa.

Perinteen ylläpidon tärkeys on Rautiaisen mukaan ymmärretty täällä niin kaupungin kuin opetustoimen taholta jo pitkään.

– Jo vuosia sitten paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattiin kohta, jonka mukaan historian oppitunneilla tutustutaan viime sotiin liittyviin kohteisiin kaupungin alueella. Tähän liittyen oppilaat vierailevat säännönmukaisesti esim. sankarihautausmaalla. Talvisota-kävelyillä tutustutaan sotahistoriaan aidoilla tapahtumapaikoilla. Tärkeää on myös hyvä yhteistyö Nurmeksen museon kanssa. Sotahistorian kursseilla olemme vierailleet useita kertoja Lieksan Kivivaarassa Änäkäisen alueella ja Rukajärven tiellä, jota pitkin kulki myös lukuisten nurmeslaisten sotatie Jatkosodassa.

Kokemuksensa perusteella Rautiainen uskoo, että perintö tulee säilymään vastaisuudessakin.

– Historianopettajana olen havainnut, että oppilaat ovat edelleen erittäin kiinnostuneita viime sodista – uskaltaisin jopa väittää, että se on kenties eniten innostusta herättävä aihe. Nuorten saaminen perinnetyön tekijöiksi toimikuntiin on varmasti haastavaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että nuoret pysyvät tietoisina ja kiinnostuneina viime sotiin liittyvistä asioista. Olen vakuuttunut siitä, että tämän päivän nuoret ovat aktiivisia perinnetyön tekijöitä tulevina vuosikymmeninä ja ottavat aikanaan asian samalla tavalla omakseen, kuin nykyiset perinneihmiset.


Nurmeksen soilla Jatkosodan alussa (kuva: SA-kuva)

Sarja on juuri saanut jatkoa kolmella uudella osalla otsikolla Nurmeksen naisia sodassa. Haastatteluilla ja videoiden julkaisemisella perinnetoimikunta ja Nurmeksen kaupunki haluavat kunnioittaa sotasukupolven työtä ja perintöä.


Nyt julkaistun videosarjan ensimmäisessä osassa tavataan 101-vuotias Hilja Viljanen (os. Martikainen), joka syntyi Nurmeksen Haapapurolla tammikuussa 1918 aikana, jolloin punaiset ja valkoiset kävivät taistelua Suomen hallinnasta. Viljanen osallistui Jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärven suunnalla.



Kakkososassa tarinansa jakaa 1929 syntynyt Hilja Heikura (os. Haaranen), joka koki evakkoon lähdön neuvostojoukkojen hyökättyä Ilomantsiin marraskuussa 1939. Synnyintila Ilomantsin Lutikkavaarassa jäi 1940 rauhan yhteydessä Neuvostoliitolle. Jatkosodan ratkaisukesänä 1944 hän ansaitsi veteraanitunnuksen osallistuttuaan karjankuljetustehtävään. Heikura kertoo elävästi mm. evakkoajasta, karjanajosta, desanteista, tykkien jylystä ja elämästä sota-ajan Ilomantsissa.



Nyt julkaistun videosarjan viimeisessä osassa puheenvuoron saa Valtimon Karhunpäästä kotoisin oleva Taimi Kuvaja (os. Piironen), joka aloitusjakson lotan lailla ehti menehtyä ennen sarjan julkaisua. Talvisodan sytyttyä tuolloin vasta 9-vuotias Kuvaja joutui sisarustensa kanssa evakkoon Pohjanmaalle. Videolla hän kertoo pysäyttävästi, miten lapsi koki sota-ajan ja miltä tuntui lähteä evakkoon vieraalle paikkakunnalle ilman vanhempia.



Kaikki tähän mennessä julkaistut haastattelut löydät Nurmeksen kaupungin Youtube-kanavalta.


Jaa kirjoitus: