Tiedustelutulokset kertovat NL:n suunnitelleen Suomen valloitusta jo syksyllä 1940 – mikä pysäytti hyökkäyksen?

9.2.2021 Tiedustelutulokset kertovat NL:n suunnitelleen Suomen valloitusta jo syksyllä 1940 – mikä pysäytti hyökkäyksen?

Alle puoli vuotta Talvisodan päättymisestä näyteltiin Neuvostoliiton välirauhan aikana Suomeen kohdistamien valloitussuunnitelmien yksi huipentuma: saatujen tiedustelutietojen mukaan venäläiset kokosivat elokuun alkupuolella 1940 Suomen vastaiselle rajalle huomattavia sotilasosastoja valmiina hyökkäykseen.  Mikä pysäytti hyökkäyksen?


Tiedustelu- ja muut asiakirjat osoittavat Neuvostoliiton suunnitelleen Suomen valloituksen jo varsin pitkälle

Suomi kuului 23.8.1939 solmitun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan edelleen Neuvostoliiton etupiiriin, mikä merkitsi sitä, että venäläiset olivat edelleen “oikeutettuja” hyökkäämään Suomeen ja miehittämään maan. 

Talvisodassa se ei ollut onnistunut aikeissaan, ei myöskään painostamalla ja uhkailemalla sodan jälkeisinä rauhan kuukausina. Miksi venäläiset eivät sitten kuitenkaan hyökänneetkään elokuussa 1940? 


Moskovassa 1939 allekirjoitettu Molotov-Ribbentrop-sopimus antoi Suomen Neuvostoliiton etupiiriin

Saksa rikkoo etupiirijaon  

Sopimuksesta huolimatta venäläiset pelkäsivät Saksaa. Sen joukot olivat kevään ja kesän kuluessa valloittaneet läntisen Euroopan maat ja Saksa ja Englanti kävivät elokuussa ankaraa taistelua ilmatilan herruudesta. Siinä sodassa Englanti menestyi Saksaa paremmin ja voittaakseen britit olisi saksalaisten tehtävä maihinnousu Englantiin. On otaksuttu, että jos saksalaiset joukot olisivat yrittäneet maihinnousua ja sen maavoimat olisi tullut sidotuksi taisteluun Englannista, olisivat venäläisjoukot hyökänneet Suomen kimppuun. 

Oli kuitenkin eräs toinenkin syy venäläisten pidättyvyydelle.  


Suomi louhi nikkelimalmia Petsamossa sijaitsevassa Kolosjoen kaivoksessa 1937-1944 (kuva:Wikipedia)

Petsamon Nikkeli Oy ja saksalainen teollisuusjätti I.G. Farbenindustrie Ag sopivat 23.8.1940 malmintoimitussopimuksen. Sopimuksen keskeisin sisältö oli se, että saksalaisyhtiö saa Petsamon valmistuvassa olevan nikkelikaivoksen tuotannosta valtaosan.

Ulkomaisesta tuonnista täysin riippuvainen Saksa varmisti tällä sopimuksella sodanaikaisen nikkelihuoltonsa ja nikkeli puolestaan oli sodankäynnille äärimmäisen tärkeä seosmetalli, jota tarvittiin teräksen lujuusominaisuuksien parantamiseen. 

Kun nikkeliyhtiön hallituksen puheenjohtaja J.O. Söderhjelm tapasi myöhemmin sodan aikana Saksan ulkoministeriön lähetystöneuvos Hilger van  Scherpenbergin sanoi tämä, että 23.7.1940 eli toimitussopimuksen solmimispäivä oli ratkaiseva ajankohta, mistä lähtien saksalaiset olivat sitä mieltä, että venäläisiä ei saisi missään olosuhteissa päästää Petsamoon – eikä siis Suomeenkaan. 


Vuosina 1920-1944 Suomeen kuulunut Petsamo oli paitsi jylhän kaunis, myös varsin strateginen maankolkka

Uusi suunnitelma Suomen valloittamiseksi 

Vielä syyskuussa 1940 eivät venäläiset tienneet mitään saksalaisten päätöksestäTalvisodassa kesken jäänyt yritys valloittaa Suomi aiottiin panna edelleen toimeen, eikä puna-armeijan yleisesikunnassa oltu toimettomia. Siellä valmistui yksityiskohtainen suunnitelma Suomen valloittamiseksi, minkä allekirjoittivat 18.9. puolustusministeri, marsalkka Semjon Timosenko ja yleisesikunnan päällikkö Kirill Meretskov 

Asiakirjassa määriteltiin muun muassa hyökkäysjoukon vahvuusse käsitti 46 jalkaväkidivisioonaa ja erillisdivisioonat ja -yksiköt päälle. Tämä joukko olisi valloittanut Helsingin 25 päivässä ja muun Suomen Oulua myöten 45 päivässä. Tämän suunnitelman toimivuutta eivät venäläiset ehtineet kuitenkaan koskaan testaamaan, kun Saksan väliintulo ja sen Petsamon nikkelin saannin varmistamiseksi suorittamat toimenpiteet estivät venäläisiä toteuttamasta aikeitaan. 

Kun Saksa oli hoitanut nikkelin saantinsa Petsamosta sopimusteitse, halusi se osoittaa venäläisille, että se aikoo pitää myös kiinni saavutuksestaan. Yksi tehokas tapa sen osoittamiseksi oli lähettää sotilaita Petsamoon, joskin virallisesti joukot olivat menossa päästämään lomalle kotimaahan Pohjois-Norjassa olevia saksalaissotilaita. 


Suomen valloitussuunnitelman allekirjoittivat NL:n puolustusministeri Timosenko (oik.) sekä yleisesikunnan päällikkö Meretskov

Kauttakulkusopimus vaikeutti 

Tekninen kauttakulkusopimus solmittiin Suomen ja Saksan viranomaisten välillä 12.9. ja pian lähtivät joukkojenkuljetusalukset Pohjois-Saksan satamista kohti Vaasaa. Perillä ne olivat 21.9. ja seuraavana päivänä solmittiin Saksan armeijan lomalaisten kauttakulkua Suomen kautta Pohjois-Norjaan koskeva sopimus. 

Neuvostoliitossa ei heti tiedetty, mihinkä ja missä tarkoituksessa saksalaiset joukkojenkuljetusalukset Itämerellä ja Pohjanlahdella purjehtivat. Pian se heille selvisi ja selvisi sekin, että 18.9. allekirjoitetun hyökkäyssuunnitelman toteuttaminen Suomeen ainakin vaikeutuisi. 

Myöhemmin syksyn kuluessa – viimeistään Berliinissä 12.11. Molotovin  ja Hitlerin tavatessa – kävi sitten selväksi, että se estyisi ainakin suunnitellussa muodossa kokonaan. Tuolloinhan Hitler sanoi vieraalleen, joka pyysi häneltä vapaita käsiä Suomen likvidoimiseksi, että “ei sotaa Suomen kanssa“. Saksa tarvitsee maasta nikkeliä ja puutavaraa eikä salli konfliktia Itämeren piirissä. Sen verran Saksallakin oli divisioonia käytössään, että Molotov ja Stalin uskoivat Hitlerin puhetta. 

Kauaa ei rauhan aika kuitenkaan kestänyt. Kesäkuussa 1941 Suomi oli jälleen sodassa vanhaa vihollistaan vastaan, mutta tällä kertaa sillä oli tukenaan Saksan sotilaallinen apu. 




Teksti on alun perin julkaistu Kenttäpostia-lehden numerossa 3&4/2020. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti toimitetaan kaikille jäsenille tai sen voi tilata vuosikertatilauksena (15€). Jäseneksi pääset liittymään tästä, pelkän lehden voit tilata täältä

 

Jaa kirjoitus: