Lottamuseon uusi päänäyttely nostaa esiin Lotta Svärdin 100-vuotisen yhteiskuntavastuun

23.2.2021 Lottamuseon uusi päänäyttely nostaa esiin Lotta Svärdin 100-vuotisen yhteiskuntavastuun

Tänä vuonna perustamisensa 100-vuotisjuhlaa viettävän Lotta Svärdin juhlavuosi näkyy myös Tuusulassa sijaitsevassa Lottamuseossa. Museoon avautumassa oleva Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta– näyttely kertoo, kuinka merkittävä rooli naisilla oli suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa aina itsenäistymisestä tähän päivään.


Näyttelyamanuenssi Sini Näppä (vas.), Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen ja museonjohtaja Saija Ylitalo

– Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta- näyttely on sadan vuoden aikamatka täynnä mielenkiintoisia tarinoita, kiinnostavia yksityiskohtia ja vivahteikkaita elämänkohtaloita. Näyttelyyn on valittu museon ainutlaatuisista kokoelmista kiehtovimmat valokuvat, ennen julkaisematonta arkistoaineistoa ja lottien henkilökohtaista esineistöä, kertoo Lotta Svärd Säätiön viestintäpäällikkö Miia-Susanna Koski.


Lottamuseon uutuusnäytely tekee vaikutuksen jo monipuolisuudellaan

Hänellä on myös vinkkinsä näyttelyn tarjontaan.

– Eräs erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus on Elvi Eljalan lottareppu. Lottapiiri antoi komennukselle lähtevälle lotalle kaikki tarvittavat varusteet, jotka oli komennuksen jälkeen palautettava. Todellisuudessa varusteet kuluivat usein loppuun, eikä monella ollut kotiinpalatessa muita vaatteita kuin lottapuku. Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen osa lotista hävitti kaikki merkit lottajärjestöön kuulumisesta ja vaikeni sodanaikaisesta toiminnastaan. Kaikki eivät lottavarusteistaan kuitenkaan luopuneet, vaan ne laitettiin piiloon.

Lotta Eljalan lottapuku ja reppu sisältöineen löytyivät 2017 hänen kotinsa ullakolta, minne ne oli todennäköisesti pakattu jo kesällä 1945.


Lotta Elvi Eljalan lottavarusteet (kuva: Studio Kyläpää)

– Näyttelyn keskiöön nousee suomalaisten naisten vapaaehtoinen työ, joka linkittyy kiinteäksi osaksi kansakuntamme kehitystarinaa. Juuri itsenäistyneessä Suomessa lottajärjestö mahdollisti jäsentensä aikaisempaa vahvemman yhteiskunnallisen osallistumisen, Koski kertoo.


Lottajohtajat olivat merkittäviä roolimalleja naisjohtajuudesta

 

Museossa on näytteillä myös pitkäaikaisen lottajohtajan Fanni Luukkosen saama harvinainen kunniamerkki

Koulutuksen kautta toimintavalmiutta

Lottajärjestön keskeinen tavoite oli tarjota jäsenilleen koulutusta yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tämän merkitystä ei 2000-luvun ihminen heti ehkä oivaltaisikaan.

– Monille naisille Lotta Svärd -järjestön kurssit olivat 1920–1930-lukujen Suomessa ainoa mahdollisuus opiskeluun kansakoulun jälkeen, Koski huomauttaa.


Vielä 1930-luvulla lottien kurssit olivat monen suomalaisnaisen ainoa mahdollisuus kouluttautua kansakoulun jälkeen

 

Lottia koulutettiin mm. väestönsuojelutehtäviin

Lottamuseon näyttelyssä museovierailijalle tarjoutuu tilaisuus tutustua lottien alkuperäisiin oppimateriaaleihin ja luentomuistiinpanoihin. Miten muun muassa sääoppia ja lentokonetyyppitunnistusta harjoiteltiin, entäpä ruokalistojen laatimista ja reseptiikan ainesosien laskemista? Ajan hengestä puolestaan kertovat uniikit valokuvat ja 1940-luvulla lottaopistolla kuvattu filmi.


Sotien aikana Suomessa jouduttiin varautumaan myös kaasuhyökkäyksiin

 

Lottia kaasusuojeluharjoituksissa


Vuotuinen vierailijamäärä on normaalisti n. 18 000 eikä ihme:  upea Lottamuseo on tutustumisen arvoinen päiväkohde vähän kauempaakin saapuville. Ihasteltavaa ja ihmeteltävää riittää koko perheelle, eikä vähiten Lottakanttiini-kahvilan tai hykerryttävän Lottapuoti-museokaupan ansiosta. Sen verkkomyymälään pääset muuten asioimaan koska tahansa!


Kannattaa pitää silmällä Lottamuseon mm. lapsille järjestämiä erikoistapahtumia

 

Lottakanttiinin herkullisia antimia ei kannata ohittaa

Älä myöskään unohda tutustua museon aukioloaikoina avoinna olevaan ulkonäyttelyyn Sairasjunan matkassa (vapaa pääsy!).


Myös Lotta Svärd-astiat tuomittiin välirauhan ehdoissa tuhottaviksi, mutta käskyä uhmattiin paljon. Kuvassa Pyhtään paikallisosaston astiasto. Uustuotantoa voi ostaa museon Lottapuodista

Työtä rauhan aikana ja sodan varjossa

Alun alkaen Lottajärjestön toiminnan keskiössä oli suojeluskuntajärjestön tukeminen, mutta hyvin nopeasti järjestön vapaaehtoinen työ laajeni laajemmankin sosiaalisen huollon piiriin.

– Ennen sotia ja pulavuosina lotat harjoittivat laajamittaista hyväntekeväisyystoimintaa, yhdessä muiden avustusjärjestöjen muun muassa Suomen Punaisen Ristin ja Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Lottajärjestön paikallisosastoissa lotat keittivät päivittäin ruokaa hädänalaisille sekä keräsivät ruokatavaraa ja vaatteita jaettavaksi, Koski kertoo ja lainaa erään kotirintamalotan muisteluita.

”Aikaa sai riittämään, kun päivää jatkoi yöhön myöhään ja jätti vähempiarvoisia töitä tekemättä. Ei näistä töistä palkkaa kukaan kotirintamalla saanut, eikä odottanutkaan!”


Väläyksiä historiasta ja pommituksen kohteeksi joutuneista kaupungeista

 

Lottien auttamistahtoa tarvittiin myös sodan jälkeen jatkuneena pula-aikana

– Sota-aikana lottien yhteiskuntavastuu näyttäytyi muun muassa heikompiosaisista huolehtimisena, sotapakolaisten matkan turvaamisena, vanhusten ja lasten auttamisena sekä sairaiden hoitamisena ja tämä ajatus on yhä keskeinen osa nykytoimintaamme, Koski muistuttaa.


Lottia toimi rintamalla mitä moninaisimmissa tehtävissä

Lottien työhön niin sodan, kuin rauhankin aikana museovierailijan johdattaa lotille aikoinaan kuulunut esineistö, runsas valokuvamateriaali ja lottien koskettavat omakohtaiset muistot. Yksi heistä on muuan pikkulotta Carlberg, joka sotien jälkeen tuli  tunnetuksi mm. maamme ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä Elisabeth Rehninä!

”Me naiset ja tytöt uskoimme sodan joskus loppuvan, uskoimme tulevaisuuteen. Rakensimme mielessämme parempaa aikaa.”


Näyttely avaa koskettavan ikkunan sotavuosiin… ja rakkauteen niiden varjossa

Yhteiskuntavastuuta koronan aikaan

1944 välirauhansopimuksella lakkautetun Lotta Svärdin toiminta jatkuu nykyään Lotta Svärd säätiönä. Juhlavuoden kantavana teemana on yhteiskuntavastuu, mille koronapandemia antoikin ihan omanlaisensa merkityksen.


Esillä on niin aitoa lottatarpeistoa kuin kuvaharvinaisuuksia museon arkistoista

– Tällä hetkellä vastuun kantaminen muista tarkoittaa sitä, että teemme oman osamme koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja tuemme tilanteen seurauksena ahdinkoon joutuneita suomalaisia. Tästä yhtenä esimerkkinä on säätiön viime vuonna kriisin kohdanneille lapsiperheille suunnattuun pikaiseen ruoka-apuun ohjattu 100 000 euron lahjoitus, kerrotaan säätiön sivuilla.

Näyttelyn osalta halu toimia vastuullisesti tarkoittaa sitä, että museon näyttelyt pysyvät suljettuina ainakin maaliskuun alkuun saakka, minkä jälkeen tilannetta arvioidaan tuolloin voimassa olevien koronarajoitusten pohjalta uudelleen. Onneksi on kuitenkin modernit viestintätyökalut.


Lottamuseon näyttely on kiehtova aikamatka

– Lottamuseon museolehtori Anna Jantunen esittelee näyttelyä videotervehdyksin Lottamuseon Facebook-sivulla. Tervetuloa seuraamaan Lotta Svärd 100 -juhlavuoden näyttelyyn liittyviä päivityksiä siis sinnekin!

Ensimmäiset esittelyistä on jo julkaistu ja löytyvät täältä ja  täältä.


Lottamuseo on monipuolinen vierailukohde vähän kauempaakin matkaaville

Syvärannan Lottamuseo

Rantatie 39, 04310 Tuusula

www.lottamuseo.fi



Lotta Svärd 100- vuotisjuhlavuosi on näkyvästi esillä myös Sotaveteraaniliiton viestinnässä ja Lotta Svärd- järjestöä eri teemojen kautta käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuoden aikana niin nettisivuillamme kuin Kenttäpostia-lehdessämme.


PS. Joko luit tämän?

Jaa kirjoitus: