Vuosi: 2017

22.12.2017 Kunnat herätkää!

Vain Kuopiossa, Turussa ja joissain pienemmissä kunnissa oltiin hereillä, kun anottiin vuonna 2017 veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin lisämäärärahaa. Jos kaikki kunnat olisivat toimineet kuten Kuopio, olisi Suomen kunnilla ollut mahdollisuus saada noin 100 miljoonaa euroa enemmän rahaa veteraanien palvelujen järjestämiseen. Kuntien lisämäärärahaesitykset hyväksyttiin anomusten mukaisesti, joten kunnat voivat syyttää vain itseään alimitoitetuista esityksistä.

Keskeinen tekijä vaatimattomiin lisämäärärahaesityksiin lienee ollut uskalluksen ja ymmärryksen puute. Voisiko valtio todella korvata kokonaisuudessaan tuon laajan kotiin vietävien toimintakykyä ylläpitävien palvelujen kirjon, joka kattaa ateriat, henkilökohtaisen puhtauden, siivouksen, kotisairaanhoidon, apuvälineet, päivätoiminnan, liikkumisen, virkistyksen, ulkoilun, pihatyöt ym. ym. ? Tämä mahdollisuus tuntui epäuskottavalta, kun muistetaan miten niukasti aiemmin lisämäärärahoja on ollut käytettävissä.

Henkilökohtaisen palvelusuunnitelman tekeminen on keskeistä, kun arvioidaan veteraanien palvelujen tarvetta. Valtiokonttori on antanut laajan liikkumavaran palveluvalikoiman käytössä. Monessa kunnassa on varmasti jäänyt huomaamatta, että palvelut korvataan – myös kuntien itse tuottamat – täysimääräisesti todellisten kustannusten mukaisesti. Hyöty kattavista palvaluista kohdistuu sekä veteraaneille, että kunnille.

Vuodesta 2017 oppia ottaen, miten tulee toimia kunnissa vuonna 2018? Valtion rahaa on tiedossa tällä hetkellä jonkin verran vähemmän, kuin mitä 2017 käytetään. Kunnilta tullaan pyytämään esitys lisämäärärahan tarpeesta todennäköisesti kesään mennessä. Nyt on vielä aikaa tehdä puuttuvat henkilökohtaiset palvelutarpeen suunnitelmat veteraaneille. Syytä on pitää koko tuo laaja palveluvalikoima mielessä ja käydä se veteraanin kanssa läpi. Veteraani itse ei yleensä ole perillä niistä palvelumahdollisuuksista, joita hänelle voidaan tarjota.

Emme vielä tiedä, miten paljon lisämäärärahaa kunnille myönnetään vuonna 2018. Meidän tulee kuitenkin mitoittaa anomukset sellaisiksi, että palvelutarpeiden pohjalta veteraanit saavat riittävät palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tämän vuoden kokemusten perusteella keskimäärin 10000 euroa vuodessa veteraania kohden, ei ole ylimitoitettu. Kustannukset tehostetetussa palveluasumisessa ovat kolminkertaiset tähän verrattuna.





Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri Lohjan terveyskeskuksessa

Alkuperäinen teksti on julkaistu Sotaveteraani Krigsveteranen-lehdessä 6/2017




         Pentti Suppola

Jaa kirjoitus:

12.12.2017 Sotaveteraaniliitto puolustaa kaikkia veteraaneja

Suomen Sotaveteraaniliiton Sotaveteraanit.fi-Twitterissä on käyty aktiivista keskustelua Sotaveteraanien viestinnällisistä ja yhteiskunnallisista tavoitteista. Twitter on meille uudehko viestintäkanava. Opimme koko ajan esimerkiksi siitä, millä tavalla asioita esitetään ja kuinka pitkälle debattiin kannattaa lähteä lyhyillä tweeteillä.

Nopeassa debatissa itse asia on vaarassa hukkua väitteisiin ja vastaväitteisiin, virheisiin ja niiden korjaamisiin. Sen vuoksi on syytä kerrata nyt vähän pidemmässä muodossa, mitkä ovat Suomen Sotaveteraaniliiton tavoitteita ja pyrkimyksiä.

Sotaveteraanien perintö on osa suomalaisuutta ja historiaamme. Ilman veteraaneja Suomi ei olisi vapaa ja hyvinvoiva. Kaikille sodan käyneille tulee tarjota samat edut. Suomen Sotaveteraaniliiton tärkein tehtävä on tukea veteraaneja hankkimalla valtiolta kunnille riittävästi varoja veteraanien kotipalvelujen ja kuntoutuksen hoitamiseen. Valtio käski miehet sotaan ja valtion on myös hoidettava veteraanien vanhuuden aika.

Tämän lisäksi haluamme puolustaa kaikkia Suomen puolesta taistelleita veteraaneja heidän taustastaan riippumatta. Kaikki veteraanit puolustivat sodissa itsenäistä ja demokraattista Suomea, jossa kaikilla on yhtäläinen arvo. Se on myös meidän tehtävämme ja toimimme sen puolesta myös viestinnässä.

Sotaveteraaniliitto ei osallistu puoluepoliittiseen työhön, mutta ottaa jatkossakin kantaa veteraanien asemaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.




Markku Seppä

Toiminnanjohtaja

Jaa kirjoitus:

17.8.2017 Veteraanien palvelut keskiöön

 Veteraanien ikääntyessä yhä harvempi veteraani tietää mahdollisuuksistaan tarpeidensa mukaisiin palveluihin. Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaan kunta on vuonna 2017 voinut käyttää 200 euroa palvelumäärärahaa yhdessä veteraanin kanssa tehtävään palvelutarpeen arviointiin. Liiton saamien tietojen mukaan näitä on tehty runsaasti. Toivomme, että kaikki veteraanit tavoitetaan, heille tehdään kattava palvelusuunnitelma ja tarjotaan palvelut.

 

Lisämäärärahaa tarvitaan palveluihin tällekin vuodelle

Kunnat ilmoittivat lisämäärärahatarpeistaan valtiokonttorille toukokuun loppuun mennessä. Monissa kunnissa määrärahaa tarvitaan merkittävästi lisää. Viime vuodelta palautuvilla varoilla voidaan hoitaa vain murto-osa tarpeesta.

Eduskunnassa on poliittinen yksimielisyys siitä, että jos vuoden 2017 aikana seurantatiedot osoittavat veteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin ja kuntoutukseen varattujen määrärahojen riittämättömyyden, eduskunta on itsenäisyyden juhlavuonna valmis tarpeelliseen lisäbudjetointiin.

Tällä lupauksella on nyt arvoa ja siihen me luotamme.

Harmillista, että emme tiedä millainen lisätarve on ja koska lisämääräraha maksetaan kunnille. Tukeakseen kuntia päätti liiton asiantuntijatoimikunta, sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunta pyytää tuoretta ajankohtaispalautetta kuntien asiantuntijoilta.

Veteraanipalveluiden ja kuntoutuksen jatkuminen syksyllä on järjestöjen suurin huoli tässä epätietoisuuden tilanteessa. Tärkeintä on, että kunnat saavat ilmoittamansa lisämäärärahan mahdollisimman pian. Näin veteraaneille suunnitellut palvelut voivat jatkua keskeytyksettä. Kunnilta toivomme ymmärtämystä jatkaa palveluiden tarjoamista veteraaneille.

Voidaksemme välittää veteraaneille ajantasaista tietoa palvelujen saatavuudesta koko vuoden ajan, toivomme saavamme kunnilta palautetta valitsevasta tilanteesta. Erityisesti toivomme tietoa siitä, onko lisämäärärahan tarpeessa tapahtunut muutosta toukokuussa Valtiokonttorille tehdyn arvion jälkeen.

Liiton sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtajana toivon, että STM:n vastuuministeri lähestyisi kuntia vakuutuksella, että kuntien lisätarpeet huomioidaan nopeasti ja että valtio kantaa lupaamansa vastuun lisämäärärahasta. Jos kunnat joutuvat ottamaan riskin ja rahoittamaan toimintaa omin varoin, on niillä oltava tieto riittävistä lisärahoista, jotta palvelut voivat jatkua tehtyjen palvelusuunnitelmien mukaisina koko vuoden.

 

Huoli myös ensi vuoden rahoista

Huolta rahojen riittävyydestä aiheuttaa tuore VM:n esitys ensi vuoden rahoiksi. Veteraanikuntoutuksen ja kotiin annettavien palvelujen määräraha on menossa budjettiriiheen 8,6 m€, yli 20 % karsittuna. Tämä on saamieni tietojen mukaan STM:n esitys, jota VM ei ole karsinut.

 

Tarvitaan laki

Jotta jatkossa vältyttäisiin jokavuotisesta kamppailusta riittävistä määrärahoista, liitto on esittänyt sellaisen lain säätämistä, jollaisella sotainvalidien saamat kunnalliset palvelut on korvattu kunnille 1980-luvulta lähtien.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunta
Pekka Paatero
puheenjohtaja
pekka.paatero@redcross.fi

 

 

Jaa kirjoitus:

3.4.2017 Kertokaa lastenlapsille lauluin

Tämä lause konkretisoitui Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlavuoden sävellys- ja sanoituskilpailun tulosten tarkastelussa. Kilpailua suunnitellessamme toivoimme saavamme veteraanipolvesta kertovia, lasten ja nuorten laulettavaksi sopivia lauluja. Vastauksia saimme kertaallisen määrän, joista maaliskuussa palkitsimme kolme parasta. Kunniamaininnan myönsimme kuudelle kappaleelle ja erityismaininnan yhdelle laululle.

Kilpailun voittajakappaletta, Tuomo Tiitisen Isä kerro -laulua on ollut mahdollisuus kuunnella Youtubessa jo muutamien viikkojen ajan. Voittajien varmistuttua pyysimme jokaiselta tekijältä esseen, jossa toivoimme heidän kertovan ajatuksiaan laulun synnystä, kilpailuun osallistumisen syistä, veteraanien merkityksestä ja heidän perinteensä siirtämisestä tuleville sukupolville.   Laulujen pohjalta tehtävän, päiväkodeille ja kouluille kohdennetun opetuspaketin suhteen pyydettiin myös mielipiteitä.

Jokaiseen kirjoitukseen oli paneuduttu. Ajatukset olivat syvällisiä ja sydämestä. Lauluntekijöiden nuoresta iästä johtuen vain muutamalla oli suora kontakti veteraanipolveen. Kuitenkin kunnioitus veteraanien, niin rintamalla kuin kotirintamalla oman osansa tehneitä kohtaan oli todella suuri.

Siteeraan yhtä kirjoitusta, jonka pääajatus oli jokaisessa esseessä:

Laulun syntyyn vaikutti koko tähänastinen elämämme. Ne opit, kokemukset ja perintö, jota Suomessa kasvaneina olemme saaneet. Hyvinvointiyhteiskunta, yleissivistävä peruskoulutus, sananvapaus ja demokraattinen valtiovalta, pilarit, joiden varassa olemme kasvaneet. Perhe- ja ystävyyssuhteet, johon olemme voineet nojata. Veteraanien perintö on tärkeä osa suomalaisuutta, jota pitää vaalia ja siirtää tuleville sukupolville.

Esseissä pohdittiin myös mitä veteraanien perintö muuttuvassa maailmassa tarkoittaa. Nuoret kokevat perinteen olevan sisukkuutta, lojaaliutta ja avointa mieltä, ei sulkeutumista, muukalaisvihaa eikä pelkoa.

Opetuspaketin toivottiin toimivan työkaluna opettajille, keskustelun pohjana itsenäisyydestä ja suomalaisuudesta ja veteraaniemme tekemästä työstä. Laulujen myötä asioiden käsittely on toimivaa ja jättää hyvän muistijäljen lapsiin ja nuoriin.

Osa lauluista tullaan esittämään Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlassa kutsuvieraille mutta sunnuntaina 22.10.2017 Finlandia-talossa järjestettävässä konsertissa laulut ovat kaikkien kuultavissa. Itä-Helsingin Musiikkiopiston kuorot ja Rauman Normaalikoulun lauluryhmät tulkitsevat kilpailukappaleet nuorten muusikkojen säestyksellä. Konsertissa kuullaan myös Sotaveteraaniliiton sävellyskilpailun toisen osan voittajakappale. Anna-Mari Kaskisen runoon tehty kuorosävellys. Tämä kilpailu toistaiseksi vielä avoinna.

Turun Yliopiston Rauman Opettajainkoulutuslaitoksen opiskelijoista koostuva ryhmä työstää lauluihin liittyvää opetuspakettia. Sanni-Mari Kanto valmistuu luokanopettajaksi, Charlotta Syren, Jarna Kukkonen ja Mikael Taivassalmi käsityönopettajiksi. Ryhmä on valikoitunut oman osaamisalueensa mukaan ja opiskelijoiden taidot täydentävät toisiaan. Heille kaikille on tärkeää suomalaisuus ja Suomen historia ja historian tuottaminen lapsille ymmärrettävään muotoon nimenomaan veteraaniperinne huomioiden.

Ajatuksena on saada opetuspaketti verkkoon sekä cd:lle. CD-levyä voivat isovanhemmat hankkia myös lastenlapsilleen.

Sotaveteraaniliiton oman juhlavuoden sanoitus- ja sävellyskilpailu kunnioittaa omalta osaltaan erinomaisen hyvin Suomi 100 juhlavuotta.

Tuija Saura

Musiikkityöryhmän jäsen

Jaa kirjoitus: