Ovatko sotaveteraanit pelkkä kuluerä?

28.11.2018 Ovatko sotaveteraanit pelkkä kuluerä?

Hyvä kysymys.

Tällaiseen käsitykseen äkkiseltään tuli, kun katsoi YLE:n Lapin alueuutisia maanantaina 26.11.2018. Uutisen aiheena oli kuntien veteraanituet ja jutussa haastateltiin pellolaista 92-vuotiasta sotaveteraania. Oli sydäntäsärkevää katsoa, kuinka tämä veteraani itku silmässä toivoi lisää apua kotona selviämiseen.

Veteraani ei vaatinut ”kuuta taivaalta”, vaan hieman apua siivoamiseen ja hierontaa. Kaikkinensa melko vaatimattomia toiveita ihmiseltä, joka kuitenkin on henkensä kaupalla taistellut Suomen itsenäisyyden puolesta.

Samaisessa uutisessa käsiteltiin kuntien veteraanitukien määriä per vuosi. Kun Kuopiossa veteraanien kotona asumista tukevat määrärahat olivat vuonna 2017 10500€/veteraani/vuosi, niin samaan aikaan sama tuki esimerkiksi juurikin Pellossa oli vajaa 400€/veteraani/vuosi. Yleisestikin katsoen suomalaiset kunnat tukevat veteraanien kotona pärjäämistä muutamilla tuhansilla euroilla per vuosi per veteraani. Siihen verrattuna, kuinka isoja uhrauksia veteraanit ovat tehneet Suomen eteen, tukien määrät ovat todella pieniä, jopa olemattomia.

Itsenäisyyspäivänä ja juhlapuheissa rintamaveteraaneista puhutaan Sankareina. Heitä ylistetään ja heidän tekoja ja uhrautumista itsenäisen Suomen puolesta arvostetaan. Arjessa todellisuus on kuitenkin toinen. Samaisessa jutussa nimeltä mainitsematon kunta jopa myöntää, että veteraanien tukiasia on jäänyt ”kiireessä toissijaiseksi asiaksi”, mutta tulevaisuudessa luvataan skarpata. Tämä on siis se todellisuus: juhlapuheissa arvostetaan, mutta todellisuudessa täysin toissijaista ja hoidetaan jos ehditään.

On täysin käsittämätöntä ja häpeällistä, että rintamaveteraani joutuu televisiossa itku silmässä anomaan lisää tukea kotona selviytymiseen. Minulla ei ole vastauksia siihen, miten tällaiseen tilanteeseen on jouduttu, mutta kaikesta tästä tulee vain vääjäämättä sellainen inhottava ajatus mieleen, että sotaveteraanit mielletään pelkäksi kulueräksi. Jos näitä sotiemme veteraanien tekoja todella arvostettaisiin ja pidettäisiin tärkeänä, niin heille tarjottaisiin kaikki tuki ja apu varauksetta ja maksutta.

Eivätköhän he olisi sen ansainneet?

Sitä odotellessa jäädään taas katsomaan ja kuuntelemaan, kuinka poliitikot ja muut julkkikset pääsevät Linnan juhlissa ylistämään veteraanien urotekoja ja selviytymistä rintamalla. Veteraanien, joiden elämä saattaa olla edelleen pelkkää selviytymistä. Omassa kodissa.

Ja se on koko Suomen häpeä se.


Janne Olsen




Kirjoittaja on torniolainen kaupunginvaltuutettu. 

Jaa kirjoitus: