Meillä suomalaisilla on tarina, jota ei saa unohtaa – Mikkelin vastaus tähän on Sodan ja rauhan keskus Muisti

Viimeisimmät blogit

Blogiarkisto

28.9.2019 Meillä suomalaisilla on tarina, jota ei saa unohtaa – Mikkelin vastaus tähän on Sodan ja rauhan keskus Muisti

Olen osallistunut lukuisat kerrat sekä yksityishenkilönä että Mikkelin kaupungin edustajana tilaisuuksiin, joissa muistetaan ja kiitetään Suomen sotiin eri tavoin osallistuneita. Ilokseni olen saanut huomata, että Suomen sodat ovat vielä hyvin muistissamme. Kirjallisuutta on paljon ja sodat kokeneen sukupolven edustajia on keskuudessamme kertomassa tarinaansa. On miesten, naisten, lasten, vankien ja evakkojen tarinoita.

Kauheudet eivät kuitenkaan loppuneet sotiin sillä sotia seuranneet maan jälleenrakentamisen vuodet olivat myös raskaat. Silminnäkijät poistuvat, mutta tiedon ja muistamisen tarve ei katoa.

Miten siis hoidamme tiedon siirtymisen niin, että nuoret ja uudet suomalaiset tuntevat riittävän hyvin maamme ja kansamme kohtalokkaat vaiheet viime sotien aikana ja selviytymistarinamme?

Mikkelillä on tähän yksi vastaus.

Vuodesta 2014 sinne on aktiivisesti valmisteltu Sodan ja rauhan keskus Muistia, joka avautuu yleisölle keväällä 2021. Mikkeli on sille päämajakaupunkina luonteva sijaintipaikkakunta, koska kaupungissa on jo 40 vuotta toiminut Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, ylipäällikkö Mannerheimin käytössä ollut salonkivaunu sekä Jalkaväkimuseo. Kulttuuriperinnöksi luonnehdittu päämajakaupunkihistoria erottaa Mikkelin maamme muista kaupungeista.

Muistille on perustettu tukisäätiö, joka edistää sodan ja rauhan tutkimusta, Suomen sotiin liittyvän hajallaan olevan tiedon kokoamista sekä ylläpitää Muistin toimintaa linjaavaa, humanistiseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen keskittyvää tieteellistä neuvottelukuntaa.

Muistilla on jo toimitusjohtajan lisäksi kuusi henkilöä töissä. Tuorein värväys on pedagogi. Pedagogin vastuulle kuuluu Muistin koulu-, lukio-, ja oppilaitosyhteistyö sekä keskuksen opetus- ja opastustoiminta. Muistin vahva pedagoginen ote pääsee oikeuksiinsa erilaisissa oppimateriaaleissa, verkko-opetusmateriaaleissa ja uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävissä näyttelyissä.

Muisti ei siis tule olemaan perinteinen museo, vaan siitä tulee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tiedekeskus, joka välittää sodan tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla. Ainutlaatuista on se, että vaikka Muistin esitykset ovat osa kollektiivista, sosiaalista ja kulttuurista muistia, ne perustuvat yksilöiden kokemuksiin, yksilöiden muistiin.

Kokonaisuuteen tulee myös kansalaisten sotakokemusten ja-aineistojen sähköinen arkisto ja palvelu Memoriaali, jossa tuhansista tarinoista syntyy moniääninen kertomus sodasta ja rauhasta.

Muistin lähtökohta on nimenomaan ihminen. Yksi Muistin vahvuus onkin siinä, että se ei unohda sitä, että sota koetteli ihan koko kansaa, myös rintaman ulkopuolella. Kyseessä on ihan meidän kaikkien tarina.

Niitä tarinoita on yhtä monta, kuin oli sodan kokenutta, eikä yhtäkään niistä soisi unohdettavan. Ensimmäinen päänäyttely tulee kertomaan lasten, naisten ja miesten tarinan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa ihmislähtöisestä näkökulmasta.

Muisti selittää, välittää ja taltioi sotaan liittyviä tapahtumia, kokemuksia ja tietoa uusille sukupolville ja uusille suomalaisille. Näkökulma on korostuneesti suomalaisista lähtöisin: suomalaisten kokemus eurooppalaisessa kontekstissa, maailmansota-ulottuvuus huomioiden.

Mitä mahdollisuuksia Suomen kaltaisella pienellä maalla oli suurvaltojen välissä, miten selviydyimme ja säilytimme demokratiamme?

Mutta miksi on tärkeää muistaa miksi sodat syttyvät; miltä sota tuntuu ihmisessä?

Siksi, koska muistaminen saa ihmiset ajattelemaan ja ymmärtämään sodan todellisuutta ja kauhistuvuutta mutta myös ihmisen kykyä sopeutua ja selviytyä vaikeuksista. Muistaminen auttaa ylläpitämään rauhaa ja arvostamaan Suomen itsenäisyyttä.


Seija Kuikka (kuva: Kimmo Iso-Tuisku)





Kirjoittaja on Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksen jäsen

Jaa kirjoitus: