Maanpuolustuskykyä ja -tahtoa tarvitaan – ei siksi, että rakastamme sotaa, vaan siksi, että rakastamme rauhaa

Viimeisimmät blogit

Blogiarkisto

2.3.2020 Maanpuolustuskykyä ja -tahtoa tarvitaan – ei siksi, että rakastamme sotaa, vaan siksi, että rakastamme rauhaa

Mitä vapaus minulle merkitsee? Pidänkö tiukasti kiinni yhteiskunnan minulle antamista oikeuksista?

Pohtivatkohan vanhempamme ja isovanhempamme näitä kysymyksiä Suomen ollessa vaarassa 80 vuotta sitten? Kotikasvatus ja kansakoulu olivat antaneet eväät tuntemaan velvollisuutta yhteisestä hyvästä. Oikeudet tulisivat sitten, kun velvollisuudet on ensin täytetty. Vapautta oli perhe, työ ja ympärillä oleva tuttu yhteisö. Arjen vastoinkäymiset voitettiin yhdessä, useinkin omasta edusta tinkien. Oikeuksista ei ehkä paljon tiedetty, mutta oikeuslaitosta rasitettiin nykyistä vähemmän pitämällä järjestystä yhdessä yllä.

Nyt, kahdeksan vuosikymmentä myöhemmin on elämämme helpompaa. Se on sitä fyysisesti ja kaiken ymmärryksen mukaan sen kuuluisi olla sitä myös henkisesti. Suomi on kansainvälisessä vertailussa maa, jossa elää onnellinen kansa. Kehitys raa’alla voimalla tehtävästä työstä tekniseen osaamiseen on ollut valtavan nopeaa.

Vahvan yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen lomassa Suomen kansa ja sen demokraattisesti valitsema eduskunta on tehnyt hyviä päätöksiä. Yksi näistä on yleisen asevelvollisuuden ja sitä myötä koko valtakunnan puolustaminen. Vielä 10 vuotta sitten maailmalla naurettiin Suomen yleiselle asevelvollisuudelle. Ei naureta enää.

Mikä yleisessä asevelvollisuudessa sitten on niin hyvää? Yksi on se, että se pitää koko kansan tietoisena siitä, kuinka puolustusvoimat toimivat. Jokainen ikäluokka tuo oman kortensa yhteisen hyvän kekoon. Monen muun maan tavoin suurta voimaa käyttämään kykenevä organisaatio ei Suomessa ole eriytynyt yhteiskunnasta omaan kuplaansa. Se herättää kansassa kiinnostusta ja luottamusta.

Yleisen asevelvollisuuden ansiosta Suomen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Kun muistamme, että Puolustusvoimien rauhan ajan organisaation vahvuus on 12 000 ammattisotilasta ja siviiliä sekä noin 22 000 varusmiestä, niin huomaamme, mikä merkitys reserviläisillä on valtakuntamme ulkoisen turvallisuuden takaamisessa.

Meidän reserviläisjärjestöjen tärkeimmät tehtävät ovat ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten kenttäkelpoisuutta; jatkaa sitä työtä, joka jokaisen kohdalla siellä varusmiespalveluksessa alkaa. Olla valmiudessa, olla valmiina.

Ei siksi, että haluaisimme uhmata rauhaa, vaan siksi, että haluamme säilyttää sen. Ei siksi, että rakastaisimme sotaa, vaan nimenomaan siksi, että historiamme tuntien rakastamme rauhaa.

Heikki Vartiainen




Kirjoittaja on Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry:n ja Reserviläispiirin ry:n toiminnanjohtaja

Jaa kirjoitus: