Veteraanikentän rakennemuutoksen myötä myös varainhankinta on päivitettävä uuteen aikaan

Viimeisimmät blogit

Blogiarkisto

13.10.2021 Veteraanikentän rakennemuutoksen myötä myös varainhankinta on päivitettävä uuteen aikaan

Minkä tahansa organisaation muutosvaiheen läpikäyneet henkilöt tietävät, että uuden kehittäminen vaatii paitsi aivoja ja aikaa, myös rahaa. Veteraanikentän rakennemuutoksessa myös varainhankinta sotiemme veteraanien tuki- ja perinnetyöhön sekä toimintojen hallintoon on päivitettävä uuteen asentoon.

Valtio on pitkään tukenut veteraanien sosiaalietuja lakien ja asetusten pohjalta. Veikkauksen tuotoilla tuetaan erityisesti veteraanien kotiin vietäviä palveluita, kuten ateria-, siivous- ja terveyspalveluita (tukityötä), mutta jonkin verran myös veteraaniperinteen vaalimista (perinnetyö).

Myös useat säätiöt tukevat veteraaneja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään vakiintuneen käytännön mukaisesti. Varainhankinta Veteraanivastuun keräysten, kirkkokolehdin ja lahjoitusten muodossa on ollut merkittävä tukityön tulolähde. Lisäksi veteraaniliitot tukevat kenttäorganisaatioitaan kykyjensä mukaan.

Kaikki edellä mainitut taloudelliset tukimuodot ovat nyt keskustelun alla ja supistumaan päin.

Perinneajan toiminnot eivät vaadi yhtä suurta taloudellista panostusta kuin nykymuotoinen tukityö. Esimerkiksi tarve valtion vuosittain maksamiin vammautumattomien veteraanien kotiin vietäviin palveluihin supistuu hiljalleen veteraanien luonnollisen poistuman johdosta.

Sotiemme veteraanien tukityötä riittää kuitenkin hyvinkin 2030-luvulle, ja veteraanien puolisot sekä lesket ansaitsevat omat tukensa. Pitkälti juuri he mahdollistivat sotavuosina 600 000 miehen ja 100 000 naisen rintamapalveluksen ja edelleen maan jälleenrakennuksen.

Alueellisia perinneyhdistyksiä on perustettu tämän kirjoituksen ilmestymisaikaan jo kuusi, ja vuoden loppuun mennessä määrä lähentelee jo kymmentä perinneyhdistystä. Perustamistoimissa on ymmärrettävästi keskitytty tukityön jatkuvuuteen sekä tuki- ja perinnetyön konkretiaan.

Varainkeruu onkin jäänyt perinnetyön suunnittelun alkuvaiheessa hieman taka-alalle, mutta jo yhdistysten ensimmäisten toimintojen suunnittelussa ollaan väistämättä törmätty myös kustannuksiin ja niiden kattamiseen. Veteraaniliitot kykenevät näillä näkymin turvaamaan kenttäorganisaatioidensa rakennemuutosten lähivuodet. Sen sijaan perinneajan toiminnan rahoitus tullee pitkälti perustumaan perinneyhdistysten omaan varainhankintaan sekä yhdistysten kannattajajäsenten jäsenmaksuihin.

Toimintaa tukeva varainkeruu järjestynee jatkossa ensinnäkin valtakunnallisten yhteisten ja laajojen hankkeiden myötä, kuten esimerkiksi sankarihautausmaiden korjaustoimiin ja ylläpitoon. Toisaalta jokainen perinneyhdistys voi nykylainsäädännön mukaan järjestää pienkeräyksiä omien paikallisten toimiensa tukemiseen. Tämä koskee niin tuki- ja perinnetyötä kuin palkkaus- ja muita hallinnollisia kuluja. Ilman toimivaa hallintoa varsinainen substanssi ontuu pahasti.

Alueellisten perinneyhdistysten onkin suunniteltava omaa varainkeruutaan jo perustamisensa yhteydessä. Organisaatioon tulisi nimetä varainhankinnasta vastaava henkilö. Uskomme, että alueellisesti ja paikallisesti tärkeäksi koettujen perinnetyön ja –tapahtumien kattamiseksi on hyvinkin kerättävissä riittävä taloudellinen tuki. Tarvitaan kuitenkin suunnitelmallisuutta ja henkilöstön aktiivisuutta.

Raha ei ratkaise tuki- ja perinnetyön onnistumista, mutta sitäkin tarvitaan. Alueellisten perinneyhdistysten oma-aloitteellisuus on tässäkin avain onneen.


Sakari Martimo





Kirjoittaja on Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja 

 

Jaa kirjoitus: