USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
Tältä sivulta löydät vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykset on jaoteltu teemoittain. Avustusta, kuntoutusta tai muita veteraaneille tarkoitettua tukimuotoa koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä sotaveteraanipiirien sosiaalineuvojiin.
1) Sotaveteraanit
Kuinka paljon sotiemme veteraaneja on elossa?
Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.
Suomen satavuotisjuhlintaa on todistamassa vielä merkittävä joukko kunniakansalaisia. Vuoden 2021 alussa sotiemme veteraaneja oli joukossamme vielä liki 6 000. Enemmistö heistä on naisia. Keski-ikä veteraaneilla on jo lähes 95 vuotta.
Alla on kuvattu veteraanien määrä vuosittain vuodesta 2006. Kuvio jatkuu ennustelukuina 2030-luvulle.
Miksi veteraaneille kerätään rahaa?
Sotiemme veteraaneista puolet saa erittäin pientä eläkettä. Veteraanin tulot koostuvat pienimmillään takuueläkkeestä sekä rintamalisästä, ollen 962,59 €/ kk. Veteraanin puolison pienin kuukausitulo on takuueläkkeen suuruinen 837,59 € /kk. Pienimpiä eläkkeitä saavan veteraanin ja hänen puolisonsa bruttotulot ovat kuukaudessa vain n. 1 800,00 € / kk. Yksinasuvat veteraanit ovat tiukimmilla, mutta pariskunnatkin tarvitsevat tukea.
Määrällisesti veteraaneja on nyt vähemmän kuin vaikka 30 vuotta sitten, mutta avun- ja tuen tarvetta se ei vähennä, sillä nyt jäljelläoleva joukko on huomattavasti iäkkäämpää.Tämä vaikuttaa heidän tarvitsemansa avun määrään ja laatuun.
Lääkekulujen nousu, apuvälineiden hankinta tai liikkumista helpottavien kodin kunnostusten tarve suistaa helposti pienituloisen veteraanin arjen raiteiltaan. Silmälasien hankintaan ei veteraani saa julkista tukea ja esimerkiksi monitehosilmälasien hinnat liikkuvat useissa sadoissa euroissa. Niinpä pienituloinen veteraani sinnittelee usein liian pitkään väärän vahvuisilla silmälaseilla.
Jo lääkekulujen omavastuuosuuden (50 €) hoitaminen voi olla pienituloiselle veteraanille ylitsepääsemätön kuluerä. Monet jättävätkin lääkkeitään ottamatta, sillä rahaa ei ole tarpeeksi monien lääkkeiden hankintaan.
Veteraanikeräysten tuottoa tarvitaan siis helpottamaan veteraanien korkean iän tuomia yllätyksellisiä rahallisia tarpeita, jotta rauhaisa elämän ilta omassa kodissa voisi jatkua. Ihmiset elävät nykyään yhä pidempään ja yhä pidempään he myös asuvat kotonaan.
Mihin keräystuottoa käytetään?
Keräystuottoa käytetään esimerkiksi lääkkeiden omavastuuosuuksiin, silmälasien hankintaan, kotiin tuotaviin palveluihin (esimerkiksi ikkunoiden pesuun ja siivoukseen). Keräystuottoa käytetään liikkumista helpottaviin kodin kunnostuksiin, kuten kaiteiden asennuksiin pesutiloihin ja kynnysten poistoihin. Tuotolla tuetaan yhä enemmän kuljetuspalveluiden hankintaa: esimerkiksi kauppa-, apteekki ja lääkärikäynneille pääsy voi olla iäkkäälle veteraanille mahdotonta, eikä useimmilla ole enää ajokorttia.
Leskeksi jääneet sotiemme veteraanit tarvitsevat ennen kaikkea sosiaalisia kontakteja ja yhdessä tekemistä. Veteraanijärjestöjen yhdistykset järjestävät veteraaneille keräystuotolla esimerkiksi lounastilaisuuksia ja kesätapaamisia. Veteraaniyhdistyksiin kuuluvia sotiemme veteraanien puolisoita ja leskiä kutsutaan usein myös mukaan tilaisuuksiin.
Mikä on veteraanijärjestöjen oma varallisuus?
Jos veteraaniliitot olisivat lopettaneet toimintansa vuoden 2019 lopussa ja varat olisi jaettu järjestöjen jäsenille, olisivat summat olleet Suomen Sotaveteraaniliiton veteraani- puoliso tai leskijäsentä kohden 72 euroa.
Sotainvalidien Veljesliitolla on varallisuutta jäljellä 325 euroa sotainvalidi- ja puolisojäsentä kohden. Varat on tarkoitettu sodassa vammautuneiden ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi.
Luvut perustuvat järjestöjen virallisiin tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin 31.12.2019.
Sotaveteraaniliiton viimeisimmän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen löydät täältä.
2) Avustukset
Kuka voi saada liiton kautta myönnettävää avustusta?
Veteraani, hänen puolisonsa tai leski voi hakea tukea sen sotaveteraaniyhdistyksen kautta, jossa hän on jäsenenä. Apua on mahdollisuus saada erilaisiin henkilökohtaisiin avustuksiin. Kokonaisvaltaista hoito- ja toimeentulovastuuta veteraanijärjestöllä ei ole mahdollisuutta ottaa eikä järjestö tee maksusitoumuksia.
Järjestö voi toimia ensiapuna silloin, kun hätä on suurin ja auttaa asioiden hoitamisessa eteenpäin. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteys oman alueen sotaveteraanipiirin sosiaalineuvojaan tai sotaveteraaniyhdistykseen.
Miksi tuloraja avustuksen saamiseen on 1500 euroa?
Kohdistamme liiton kautta myönnettävät avustukset pienituloisille, ylimääräistä rintamalisää saaville veteraaneille sekä puolisoille ja leskille.
3) Mistä tiedän, onko henkilö sotaveteraani?
Sotaveteraanilla tarkoitetaan liiton jäsenyhdistyksen jäsentä, joka palvelukseen kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisena on osallistunut 1939–1945 käytyihin Suomen sotiin.
Talvisota 30.11.1939–13.3.1940
Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944
Lapin sota 15.9.1944–27.4.1945
Sotiin osallistuneille on myönnetty erilaisia tunnuksia. Näitä ovat
Rintamasotilastunnus (miehille)
Rintamapalvelustunnus (naisille)
Rintamatunnus (rintamalinnoittajille)
Ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille).
Mistä/miten voi tarkistaa, onko tunnus myönnetty?
Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa ja esim. kuvallisessa Kela-kortissa, jossa on iso R-kirjain kortin kääntöpuolella. Jos näitä asiapapereita ei ole, rintamasotilastunnuksen olemassaolon voi varmistaa oman asuinalueen Puolustusvoimien aluetoimistoista (miehet) ja rintamapalvelustunnuksen Kansallisarkiston kirjaamosta, puh. 029 5337 000.
Kaikkien tunnusten hakuaika on päättynyt 31.12.1994.
4) Rintamalisä ja veteraanilisä
Kenelle rintamalisää maksetaan?
Rintamalisä maksetaan kaikille tunnuksen omaaville veteraaneille, miehille ja naisille. Rintamalisä on 138,16 €/kk. Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta tulona huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä (Asiakasmaksulaki 29 §, 24.4.2003/328).
Mikä on veteraanilisä ja kenelle sitä maksetaan?
Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille silloin, kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisää ei tarvitse erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. Lisä maksetaan Kelan kautta.
Veteraanilisän määrä on 118,81 €/kk. Se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.
Tarkista, onko veteraanilla oikeus Kelan hoitotukiin. Tarkemmat tiedot ja ohjeet hakemiseen Kelasta täältä.
5) Kodin muutostyöt
Mitä tehdä, kun rollaattorilla ei mahdu kylpyhuoneeseen?
Vanhustyön Keskusliiton 15 alueellista korjausneuvojaa ovat käytettävissä kaikissa asunnon muutos- ja korjaustöitä koskevissa asioissa. He auttavat tarvittaessa muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Heidän palvelunsa ovat maksuttomia, mutta tehtävä työ ja tarvikkeet maksavat normaalisti. Usein tarpeellisia muutostöitä ovat mm. pesutilojen muuttaminen käyttökelpoisiksi ja portaiden tai turvakaiteiden uusimiset ja asentamiset.
Saako ulkomailla asuva sotaveteraani omaan entiseen kotitaloonsa korjausapua, kun kesät vietetään entisessä kotitalossa?
Loma-asuntoihin ei voi saada korjausavustusta.
6) Sotaveteraanille maksettavat korvaukset
Veteraaneille myönnettävä lääkealennus
Henkilö, jolla on rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus tai Sota-arkiston antama miinanraivaajatodistus, saa kaikissa apteekeissa 10 prosentin alennuksen lääkkeiden hinnoista. Alennusta ei anneta lääkkeistä, jotka ovat sairausvakuutuslain mukaan erityiskorvattavia, merkittävistä ja kalliista peruskorvattavista lääkkeistä eikä sairausvakuutuslaissa tarkoitetun vuotuisen omavastuun ylittävältä osalta. Oikeus alennuksen saamiseen selvitetään esittämällä kuvallinen Kela-kortti, jossa on R-tunnus tai sotilaspassi tai muu asiakirja tunnuksen saamisesta. Lääkealennus on henkilökohtainen eikä sitä saa esimerkiksi perheenjäsenten lääkkeistä.
Hammashoidon kustannusten korvaaminen
Kelan korvaustaksat määrittävät veteraanien hammashoidosta maksettavat korvaukset. Tarkista korvaukset ennen operaatiota olemalla yhteydessä KELAan.
Voiko implantin saada korvattuna hammashoitona?
Implanteista ei saa Kelan kautta korvausta. Tukea kustannuksiin voi hakea yhdistysten, piirien tai liiton kautta.
Miksi Kela korvaa hammashoidosta niin vähän?
Korvaukset perustuvat Kelan taksoihin hammashoidon korvauksista.
7) Kuntoutus
Miten haetaan veteraanikuntoutusta?
Kuntoutusta haetaan aina kotikunnan/kaupungin kautta.
Veteraani voi saada kuntoutusta joko laitos- avo- päivä- tai kotikuntoutuksena. Kuntoutusjaksojen pituudet ovat 10 vuorokaudesta 4 viikkoon riippuen veteraanin toimintakykyluokasta.
Veteraanin puolisolla on mahdollisuus yhdessä veteraanin kanssa samanaikaiseen laitos- tai päiväkuntoutukseen.
Lisätietoa löydät Valtiokonttorin sivulta.
Mitä voi tehdä, jos lääkäri ei myönnä puolisolle laitoskuntoutusta ja veteraani ei yksinään lähde laitoskuntoutukseen?
Puolisolla ei ole subjektiivista oikeutta kuntoutukseen. Tällöin lääkärillä on mahdollisuus tarkastella asiaa veteraanin kuntoutuksen näkökulmasta.
Voiko veteraani saada kuntoutusta terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla ollessaan?
Pitkäaikaishoitopäätös ei poista veteraanilta kuntoutusoikeutta. Esim. avokuntoutusta on mahdollisuus saada terveyskeskuksen vuodeosastolle ja palvelutaloihin. Myös avokuntoutusta voidaan järjestää ns. ryhmäkuntoutuksena esim. paikkakunnan terveyskeskuksessa jos siellä on asianmukaiset tilat käytettävissä.
Voiko kuntoutusta saada kotiin?
Kyllä voi saada. Kotikuntoutus on mahdollista veteraanikuntoutusohjekirjeen mukaisesti.
Onko olemassa veteraaneille omia hoivakoteja?
Veteraaneilla ei ole mitään terveydenhuollon erityisetuuksia, eikä ns. omia hoivakoteja.
8) Kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut
Valtiokonttorin myöntämän määrärahan tarkoituksena on tuottaa veteraaneille lisäpalveluja jo voimassa olevien kunnallisten palvelujen lisäksi. Kotiin vietävinä palveluina voivat tulla kyseeseen esim. kodinhoidollinen apu, ateriapalvelu, pyykkipalvelu, siivousapu sekä kuljetuspalvelut. Määrärahan käyttöön sovelletaan sosiaalihuoltolain mukaista tarveharkintaa kuitenkin niin, että rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Palveluja haetaan asuinkunnan tai -kaupungin kautta.
Voiko sotaveteraanijärjestöiltä saada kotiapua?
Sotainvalidien kotiavustaja -hanke kohdistuu sotainvalideille, sotaveteraaneille sekä heidän puolisoilleen ja leskilleen. Valitettavasti hanke ei ole valtakunnallinen vaan paikkakuntakohtainen. Samoin piirit ja yhdistykset avustavat nykyään taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan veteraanien kotipalvelujen saantia.
9) Kuoleman kohdatessa
Jos veteraani on kuulunut evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, kotiseurakunta myöntää maksuttoman hautapaikan. Jos veteraani on halunnut tulla siunatuksi muualle, esim. synnyinseutunsa kirkkomaahan, seurakunta perii yleensä silloin normaalit hautamaksut.
Onko veteraanien leskillä mitään etuuksia? Voiko leski hakea kuntoutusta? Jos ei, onko mitään korvaavaa kuntouttavaa toimintaa?
Veteraanin leskellä ei ole lakisääteisiä etuuksia eikä lakisääteistä kuntoutusoikeutta. Liitto sekä useat sotaveteraanipiirit ja -yhdistykset tukevat leskijäseniä taloudellisesti ja järjestävät yhteistä toimintaa.
Saako veteraani hautausavustusta?
Hautausavustusta veteraanille, hänen puolisolleen tai leskelleen ei ole. Jos leski jää taloudellisiin vaikeuksiin veteraanin kuoltua esim. hänen sairaala- ja hoitomaksujensa takia, voi hän anoa niihin taloudellista tukea (katso avustukset). Perikunnalle avustusta ei myönnetä.
Muistaako oma veteraaniyhdistys muistotilaisuudessa?
Omaisten toivomuksesta useimmat yhdistykset kunnioittavat veteraaniveljen tai -siskon muistoa laskemalla havuseppeleen vainajan siunaustilaisuudessa. Omaisten toivotaan olevan tässä tapauksessa yhteydessä siihen yhdistykseen, johon veteraani on kuulunut.
Missä sotaveteraanin kunniamerkkejä ja muuta sota-ajan jäämistöä tulisi säilyttää tämän kuoleman jälkeen?
Olisi toivottavaa, että vanhempien kunniamerkit kulkisivat suvussa perintönä ja muistona heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Mutta jos tähän ei ole mahdollisuutta ja ne halutaan luovuttaa muualle säilytettäväksi, voi asiaa tiedustella sotaveteraaniyhdistyksestä. Useat kotiseutumuseot ja erilaiset perinneyhteisöt ottavat vastaan kunniamerkkikokoelmia. Sivustomme perinnetyön osion museolistauksesta löydät suomalaisia sotahistoriallisia museoita, jotka saattavat ottaa vastaan aineistoja.
Mistä saa hautakivimerkin?
Hautakivimerkin voi tilata Sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta, sotaveteraanipiireistä tai -yhdistyksistä.
Merkin kiinnittämisestä huolehtii hautakiven tekijä tai sen voi kiinnittää kiveen myös itse tai kysyä neuvoja yhdistyksestä.
Mikä merkki kuolinilmoitukseen?
Omaisten halutessa tai veteraanin oman toivomuksen mukaan kuolinilmoituksessa voidaan käyttää sen järjestön tunnusta, johon veteraani on kuulunut tai sitten tammenlehvätunnusta, johon on oikeus kaikilla tunnuksen omaavilla veteraaneilla.
