VETERAANIEN TUET JA ETUUDET

Tukityön opintokokonaisuus

Tämän opintokokonaisuuden jälkeen ymmärrät sotasukupolven uhrauksien merkityksen nykyisen vapaan ja vauraan Suomen perustana. Tiedät rintamaveteraanitunnukset ja niiden merkityksen lakisääteisenä erityisryhmänä. Tunnet veteraanien etuuksien laillisuusperustan sekä veteraanijärjestöt ja niiden avustukset.

Sotiemme veteraanien tukityö

Veteraanien etuuksia vuonna 2024

Suomen sotien 1939 – 1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia.

Osittain niiden saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945–52 miinanraivaajat. Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorilta ja miinanraivaajat ovat oikeutettuja Kelan rintamalisään.

Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja heihin rinnastetuille henkilöille myönnetään myös kuntien ja seurakuntien varoista.

Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneille myöntämät avustukset.

Vuoden 2023 alussa tunnuksen omaavien veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli 3 090.

Seuraavassa kerrotaan perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.

Rintamaveteraanien tunnukset

Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat

Tunnukset ovat Puolustusvoimien ja puolustusministeriön myöntämiä. Kaikkien näiden hakuaika päättyi 31.12.1994, eikä niitä voi enää hakea.

Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa. Tarvittaessa rintamasotilastunnuksen olemassaolon voi varmistaa oman asuinalueen Puolustusvoiminen aluetoimistoista ja rintamapalvelustunnustiedustelut hoidetaan Kansallisarkiston kirjaamon kautta puh. 029 533 7000 tai sähköpostitse:kirjaamo@arkisto.fi

Tunnuksia ja niihin liittyviä asioita voi tiedustella seuraavasti:

Rintamalisä

Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilölle, jolle Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen 1945 – 1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuville henkilöille.

Rintamalisä on  200,00 €. Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta tulona huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. (Asiakasmaksulaki 29 § (24.4.2003/328)

Ylimääräinen rintamalisä

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on 25 – 45 prosenttia siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on suurempi kuin 106,88 €/kk. Kun hakijalla ei ole lainkaan muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintamalisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä maksetaan eläkkeensaajalle, joka ei saa sen määrää pienentäviä eläkkeitä, kuten eläkettä ulkomailta.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä on

Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa.

Se maksetaan kuun 7. päivänä, kuten rintamalisä ja kansaneläke.

Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2023 lopussa 2 017 veteraania. Miehiä heistä oli 798  ja naisia 1 219.

Veteraanilisä

Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille silloin kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Veteraanilisää ei tarvitse erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. Lisä maksetaan Kelan kautta.

Veteraanilisän määrä on 118,81 €/kk ja se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.

Kuntoutus

Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Laitoskuntoutusta myönnetään seuraavasti:

Laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III) Enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa
laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II) 2–4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua

Avokuntoutus:

päiväkuntoutusta III- toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisoille enintään 10 päivää kalenterivuodessa
päiväkuntoutusta I- ja II- toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisoille enintään 20 päivää kalenterivuodessa
avokuntoutusta III- toimintakykyluokan rintamaveteraanille enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa
muuta avokuntoutusta I- ja II- toimintakykyluokan rintamaveteraanille enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa

Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti:

Kuntoutuksen pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa. Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toimintakykyä yllä pitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu kotona kuntoutuminen katsotaan kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi kotona asumista tukevaksi palveluksi.

Aviopuolison kuntoutusoikeus

Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä parantamaan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista.Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai kunnan määrämä viranhaltija. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiuden yhteinen tahto.  Aviopuolisolla on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti laitos- tai päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen.

Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.

Matkakustannukset

Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan.
Matkat kuntoutukseen tilataan Kelan kautta.

Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle:

Lisätietoja saat Kansaneläkelaitoksen toimistoista.

Huomioithan, että jos joudut käyttämään taksia, niin tulee taksi tilata Kelan kanssa sopimuksen tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Ohjeet taksin tilaamiseen löytyvät Kelan sivuilta.

Jos tilaat taksin muulla tavoin, Kela ei korvaa matkaasi.

Veteraanin leskellä ei ole kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuksen kautta.

Rintamaveteraaneille kotona asumista tukevat hyvinvointialueiden palvelut

Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Määrärahaa käytetään rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin.  (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 15§ [30.12.2014/1323]) .

Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluja ovat siivous, ateriapalvelut, kylvetykset, vaatehuolto, asiointipalvelut, kotisairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten kynnysten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt. Lisäksi näihin kuuluvat sosiaalinen kanssakäyminen, tuettu kotikuntoutus sekä omaishoidon kustannukset.

Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %, ei voida antaa tämän määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja kunnallisia avopalveluja, vaan he saavat palvelut sotilasvammalain perusteella.

Hammashoito veteraaneille ja miinanraivaajille

Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä varten syytä ottaa selvää siitä, paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista.

Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustus

Suomen sodissa 1939–1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuksesta myöntää rintama-avustusta.

Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämisedellytykset. Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä vuonna 2023 on 2 000 euroa. Avustus maksetaan Valtiokonttorin kautta. Avustuksen saajia on viisi henkilöä.

Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus

Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939 – 1945 tai niiden jälkeen eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt, joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta, voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta.

Tähän ryhmään kuuluvat tunnuksettomat henkilöt, joille olisi annettu jokin rintamaveteraaneille tarkoitetuista tunnuksista (rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus), mikäli he olisivat hakeneet tunnusta sen hakemiselle asetetussa määräajassa eli vuoden 1994 loppuun mennessä.

Näiden kaikkien ryhmien hakuaika kuntoutusoikeuden piiriin päättyi 31.12.2004.

Näiden ryhmien hakuaika kuntoutusoikeuden piiriin päättyi 31.12.2006.

Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa aviopuolison kanssa. Vuodelle 2023 on määrärahoja varattu 600 000 €. Kuntoutukseen oikeutettujen määrä on noin 1 200, joista kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 500 henkilöä.

Hautausmaksut

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on olemassa poikkeussäännös, jonka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettava. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.

Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20 %. Veteraanilla, jolla ei ole sotainvaliditeettia, ei hautausavustusta ole.

Hyvinvointialueiden etuudet veteraaneille

Hyvinvointialuekohtaisia etuuksia ovat muun muassa terveyskeskuskäyntien, joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien hankinassa. Tietoja näistä etuuksista saa oman hyvinvointialueen palveluneuvonnasta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä. Eräissä hyvinvointialueissa etuuksia myönnetään myös puolisoille ja leskille.

Veteraaniliittojen ja – piirien kautta haettavat avustukset 2023

Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen, Rintamaveteraaniliiton osastoon tai Sotainvalidien Veljesliittoon kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraanin leski voi hakea taloudellista avustusta Sotaveteraaniliiton kautta.  Tuloraja on 1 500 euroa/kk.

Hakemukseen on liitettävä verotodistus tai Kelan todistus ylimääräisestä rintamalisästä sekä kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. Avustuksia myönnetään lääke- ja hoitokulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin, lisäksi avustusta myönnetään öljy- ja sähkölämmityksestä aiheutuviin lämmityskuluihin sekä polttopuiden ostamiseen. Energiakustannuksiin haettaessa avustusta, pitää siihen liittää laskelma edellisen vuoden kustannuksista. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 100 – 800 euroa, riippuen aiheutuneista kustannuksista.

Avustusta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, Turvallisuuden tuki- säätiön, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön sekä ME-säätiön myöntämistä varoista tai veteraanikeräyksen tuotosta.

Hakemuksia saa piireistä, yhdistyksistä, osastoista tai internet-sivuiltamme täältä,  mistä löytyvät myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle.
Hakemukseen on merkittävä selkeästi hakijan tiedot, tilinumero on ilmoitettava IBAN-muodossa.

Avustusten hakulomakkeet ja – ohjeet löydät täältä.

Ylimääräinen kuntoutus

Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämistä varoista on mahdollisuus hakea ylimääräistä kuntoutusta. Säätiön myöntämä raha on määräraha. Kuntoutus on tarkoitettu Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen, Sotainvalidien Veljesliiton tai Rintamaveteraaniliiton osastoon kuuluvalle veteraanille, hänen puolisolleen tai leskelle. Tunnuksen omaava veteraani voi hakea ylimääräistä kuntoutusta, kun Valtiokonttorin myöntämä kuntoutus on kokonaisuudessaan käytetty ja tarvetta kuntoutukseen on vielä olemassa, esim. vuodelevon tai leikkauksen jälkeen. Tuloraja on 1 500 euroa/kk.

Kuntoutusta haetaan Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Leena Seppälän kautta. Kuntoutukseen ei ole varsinaista hakemusta, vaan jakso räätälöidään kunkin kuntoutujan ja kuntoutuspaikan kesken. Se voi olla laitos- tai avokuntoutusta. Laitoskuntoutusjakson pituus on viisi vuorokautta ja avokuntoutuksen käyntimäärä on kymmenen kertaa.

Hetki yhdessä

Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttaa yhdessä Kaatuneiden Muistosäätiön kanssa vuonna 2023 kunto- ja virkistyslomia (1 – 3 vrk) pienituloisille tunnuksen omaavien veteraanien leskille ja omaishoitajina toimiville puolisoille, joilla ei muuten ole kuntoutusoikeutta tai mahdollisuutta siihen. Kunto- ja virkistyslomille haetaan piirien kautta.

Hakijan on oltava Sotaveteraaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton tai Rintamaveteraaniliiton jäsenyhdistyksen- tai osaston jäsen.

Hakijan on selviydyttävä omatoimisesti päivittäisissä toiminnoissaan. Jos hakijalla on avun tarvetta, pyydetään siitä mainitsemaan. Myös muistihäiriöt saattavat vaikeuttaa lomalle osallistumista. Lääkärintodistusta ei hakemuksen liitteeksi tarvita. Mahdollisista lääkkeistä jokainen vastaa ja hoitaa itse.

Lomat sisältävät täysihoidon, majoituksen sekä monipuolisen ohjelman. Osallistuminen on maksutonta. Matkakustannuksista ja matkanjärjestelyistä jokainen vastaa itse.

Kuka lasketaan veteraanin leskeksi?

 

Yhteystiedot

Katuosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Postiosoite: PL 600, 00521 Helsinki

Kulkuohjeet veteraanitalolle

Facebook Twitter Youtube