SOTALIPPUMME LIEHUI JYVÄSKYLÄSSÄ
”Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet, ettei vapaus taikka turvallisuus ole itsestäänselvyys. Vaalimme kiitollisuudella ja kunnioituksella veteraanien ja maamme jälleenrakentaneiden sukupolvien meille jättämää perintöä. Sen ansiosta meillä on etuoikeus elää kaikin puolin hyvässä maassa. Saman perinnön haluamme jättää myös tuleville sukupolville.”
Ote Puolustusvoimain ylipäällikön Sauli Niinistön päiväkäskystä 4.6.2023
Puolustusvoimain Lippujuhlan päivää vietettiin ensimmäistä kertaa 19.5.1919. Vuonna 1942 juhla siirrettiin vietettäväksi Suomen Marsalkka Carl Gustav Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6. Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta. Tuolloin Immolassa järjestetyssä valtakunnallisessa paraatissa marssivat nuoret mutta jo rintamaelämää kokeneet tulevat sotiemme veteraanit. Tänään sodan kokeneita kunniakansalaisia on keskuudessamme vielä noin 2 500 ja heidän puolisoitaan ja leskiään noin 8 000.
Paraatien järjestäminen jatkui sodan jälkeen ja läpi kylmän sodan vuosien muodostuen osaksi kansallista perinnettämme. Se kertoo suomalaisen koruttomasti ja leveilemättä vankasta halustamme jatkaa veteraaniemme perintöä maamme puolustamisessa. Puolustus on omalla vastuullamme, vaikka tuore Nato-jäsenyys tänä vuonna Jyväskylässä järjestetyn paraatin joukoissa näkyikin.
Ukrainan sota on selkeyttänyt turvallisuusajatteluamme. Maailman meno sekoittaa kuitenkin välillä kansallista kompassiamme. Silloin on tärkeää muistaa elävän elämän perusasiat. Lippujuhlan päivän tilaisuudet pitävät osaltaan yllä kansallista muistiamme.
Veteraaniliitot ovat hiljalleen siirtämässä tehtäviään Tammenlehvän Perinneliitolle, joka ottaa vastuun veteraanien tukitehtävästä ja veteraanisukupolven perinnön vaalimisesta. On meidän vuoromme pitää maatamme vähintään yhtä hyvässä kunnossa, kuin olemme sen saaneet, ja luovuttaa maa nuoremmille sukupolville jatkamaan kansallisen yhtenäisyytemme ylläpitoa.
Sakari Martimo