Antti Henttosta muistaen
2018 liittopäivillämme liiton kunniajäseneksi kutsuttu Talvi- ja Jatkosodan veteraani, opetusneuvos Antti Henttonen on nukkunut pois. Menetys tuntuu meillä liitossa erityisen suurelta, niin pitkään ja ansiokkaasti 100-vuotiaana kuollut Antti oli mukana veteraanityössä.
Vain 17-vuotiaana suojeluskuntalaisena Summan rintamalle Talvisodan ratkaisuhetkinä joutunut Antti kertoi ja kirjoitti paljon järkyttävistä kokemuksistaan sodassa. Häneltä kysyttäessä oli yksi tärkeimpiä veteraanisukupolven ja sotavuosien perintöä se meillä silloin vahvana vaikuttanut kaveria ei jätetä-henki. Sitä samaa periaatetta Antti noudatti elämässään myös sodan jälkeen, elämäntyönsä koulumaailmassa tehden ja suomalaista koulujärjestelmää uudistaen: Hän oli nimittäin myös yhteishenkeä ja toveruutta juhlistavan Hymypoika-patsaan isä.
Annetaas siis vielä kerran ääni Antti Henttoselle.
”Sotaa ei oikein pysty kuvaamaan sanoilla. Se pitää itse kokea. Voin sanoa, että on ihmeellistä, ettei se lamauttanut meitä poikia, vaan kaiken sen paineen ja pelonkin keskellä me halusimme tehdä sen, mitä suinkin pystyimme.
En minä ole katkera, että nuoruus meni rintamalla. Päinvastoin – olen ylpeä, että sain olla mukana pelastamassa maatani!
Olen vähän huolissani siitä, että kansa on tavallaan jakautumassa kahtia varallisuuden ja työmahdollisuuksien saamisen puolesta.
Täytyisi tehdä kaikki voitava, jotta työllisyys paranisi ja kansa eheytyisi jälleen, ettei tulisi uutta kahtiajakoa näin hankalana aikana, kun Euroopassa on uhkia ilmassa.
Luotan kyllä siihen, että kyllä me pärjäämme, mutta kaikki vaikeudet eivät varmaan vielä ole takanapäin.”