Jukka Paarma 80 vuotta

Tällä viikolla juhlistetaan meillä liitossa vähän nuoremman polven syntymäpäiväsankaria, sillä numeroita kilahtaa mittariin ”vasta” 80. Perjantaina merkkipäiväänsä nimittäin viettää meidän valtuuston pj, emeritusarkkipiispa Jukka Paarma. 

Veteraaniemme sukupolvi sai harteilleen monen sukupolven edestä työtä ja vastuuta: ensin sota, sitten sotakorvaukset ja vielä maan jälleenrakentaminenkin. Melkoisen ihailtavaa väsymättömyyttä löytyy veteraanityön parissakin vaikuttavista henkilöistä: ei meillä malteta edes eläkkeellä olla, kun halu tehdä työtä muiden hyväksi vaan on niin vahva.

Lukemista ja historiaa harrastava Jukka on kyllä niin ihminen paikallaan: hänen diplomatiansa, rauhallisuutensa sekä sitoutuminen veteraanien perinnön ylläpitämiseen ja uusille sukupolville välittämiseen on juuri sitä, mitä tämänkokoisia muutoksia läpikäyvän tämänkokoisen liiton hallinnossa nyt tarvitaankin.

Kun viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat nostaneet mieliin oman maamme sota-ajat ja kokemukset, on se herättänyt eri ikäryhmissä sekä uudenlaista maanpuolustushenkeä että arvostavaa kiinnostusta veteraanejamme ja heidän perinnettään kohtaan Se merkitsee myös liittomme työlle otollista ja mielenkiintoista vaihetta, hän miettii.

Valtuuston pj:ksi hänet valittiin ensimmäistä kertaa 2018, mutta jo sitä ennen hän ehti toimia liittomme neuvottelukunnan puheenjohtajana. Aiemmin tänä vuonna hänet valittiin jo kolmannelle kaudelleen. Ja sellaisia puheita hän tilaisuuksissamme pitää, että siinä saa silmäkulman kanssa olla tarkkana itse kukanenkin!

Voimme muuten paljastaa, että vaikka Jukka kirkon korkeinta hiippaa päätyikin urallaan kantamaan, ei papiksi ryhtyminen ollut ihan itsestään selvä valinta!

Urheilu oli jo nuorena lähellä sydäntäni – jos en olisi pappi, niin minulla olisi joku siihen liittyvä ammatti.

Jukan ensimmäinen esimies oli sodan kokenut upseeri.

Hän oli minulle erinomainen esimerkki siitä, mitä ”veljeä ei jätetä” käytännössä tarkoittaa.