Veteraanien tuet ja etuudet

Veteraanien etuuksia vuonna 2018

Suomen sotien 1939 – 1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehille ja naisille eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945-1952 miinanraivaajat, joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta, voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta. Todistusta ei voi enää hakea sota-arkistosta.

Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja heihin rinnastetuille henkilöille myönnetään myös kuntien ja seurakuntien varoin.

Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneille myöntämät avustukset.

Vuoden 2018 alussa tunnuksen omaavien veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli 12 106.

Sotainvalidit, joiden haitta aste on 10 % tai enemmän eivät voi saada kuntoutusta ja palveluja Rintamaveteraanien kuntoutus- ja palvelumäärärahan kautta. Heitä oli vuoden alussa noin 1 442 henkilöä.

Seuraavassa kerrotaan perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.


Rintamaveteraanien tunnukset

Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat

rintamasotilastunnus (miehille)

rintamapalvelustunnus (naisille)

rintamatunnus (rintamalinnoittajille)

ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille).

Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994. Tunnuksia ei voi enää hakea.

Kela postittaa kaikille rintamalisein saajille rintamalisäkortin. Kortti on sinivalkoinen. Sen toisella puolella on henkilön nimi ja toisella puolella käyttöohje. Kun käytätte tätä korttia, todistakaa henkilöllisyytenne kuvallisella henkilötodistuksella. Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa. Tarvittaessa rintamasotilastunnuksen olemassa olon voi varmistaa oman asuinalueen Puolustusvoiminen aluetoimistoista ja rintamapalvelustunnustiedustelut hoidetaan Kansallisarkiston kirjaamon kautta puh. 029 533 7000 tai sähköpostitse:kirjaamo@arkisto.fi


Rintamalisä

Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilölle, jolle Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen 1945 – 1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomaille.

Rintamalisä on 49,56 e/kk euroa kuukaudessa. Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta tulona huomioon asiakasmaksuja määriteltäessä. (Asiakasmaksulaki 29 § (24.4.2003/328)


Ylimääräinen rintamalisä

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on 25 – 45 prosenttia siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on suurempi kuin 102,47 e/kk. Kun hakijalla ei ole lainkaan muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintamalisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä maksetaan eläkkeensaajalle, joka ei saa sen määrää pienentäviä eläkkeitä, kuten eläkettä ulkomailta.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä on

  • yksin asuvalle 239,32 e/kk
  • parisuhteessa olevalle 207,07 e/kk

Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa.

Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2018 alussa 6 308 veteraania, miehiä heistä oli 3 090 ja naisia 3 218.


Veteraanilisä

Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille silloin kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea, Veteraanilisää ei tarvitse erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. Lisä maksetaan Kelan kautta.

Veteraanilisän määrä on 105,13 e/k. Se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.

Veteraanilisän saajia oli vuoden 2017 lopussa 2 825, miehiä heistä oli 1 171 ja naisia 1 654.


Kuntoutus

Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Laitoskuntoutusta seuraavasti:

laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III) enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa
laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II) 2-4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua.

Avokuntoutus

päiväkuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle enintään 10 päivää kalenterivuodessa
päiväkuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle enintään 20 päivää kalenterivuodessa
muuta avokuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa
muuta avokuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa

Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti:

  • Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani:
    avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarjaa
  • Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani:
    avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina

Kuntoutuksien pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.

Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toimintakykyä ylläpitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu kotona kuntoutuminen katsotaan kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi kotona asumista tukevaksi palveluksi.


Aviopuolison kuntoutusoikeus

Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä parantamaan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Aviopuolisolla on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti veteraanin kanssa laitos- tai päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen.


Matkakustannukset

Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan.

Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle:

  • kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
  • selvitys kuntoutukseen osallistumisesta (Selvitys voidaan antaa esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella.)

Lisätietoja saat Kansaneläkelaitoksen toimistoista.

Veteraanin leskellä ei ole kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuksen kautta.


Rintamaveteraaneille kotona asumista tukevat palvelut

Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Määrärahaa voi käyttää rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palvelujen perustaksi korostetaan henkilökohtaista palvelutarpeen kartoitusta.

Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluja ovat; siivous, ateriapalvelut, kylvetykset, vaatehuolto, asiointipalvelut, kotisairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten kynnysten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt, sosiaalinen kanssakäyminen, ja tuettu kotikuntoutus.

Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, ei voida antaa tämän määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja kunnallisia avopalveluja.


Hammashoito veteraaneille ja miinanraivaajille

Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä syytä ottaa selko siitä, paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista.


Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustus

Suomen sodissa 1939–1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuksesta myöntää rintama-avustusta.

Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämisedellytykset. Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä vuonna 2018 on 2 000 euroa. Rintama-avustukseen oikeutettujen määrä on noin 35 henkilöä. Avustus maksetaan Valtiokonttori kautta.


Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus

Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939 – 1945 tai niiden jälkeen eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt, (joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta) voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta. (Todistuksen hakuaika on päättynyt 31.12.2004).

Partisaani-iskujen uhriksi joutuneiden ja karjan evakuointitehtäviin osallistuneiden miesten kuntoutusoikeuden hakeminen päättyi 31.12.2006. Henkilöt, joille todistus on myönnetty voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta.

Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa.

Vuodelle 2017 on varattu 3,5 miljoonaa euroa. Kuntoutukseen oikeutettujen määrä 3 500 vuonna 2017, joista kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 1 500 henkilöä.


Hautausmaksut

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on kuitenkin poikkeussäännös, jonka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettavasta syystä. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.

Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20 prosenttia. Veteraanilla, jolla ei ole sotainvaliditeettia, ei hautausavusta ole.



Kuntien etuudet veteraaneille

Lukuisat kunnat myöntävät rintamaveteraaneille talousarvioon otetuin määrärahoin erityisetuuksia.

Kuntakohtaisia etuuksia ovat muun muassa terveyskeskuskäyntien, joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien hankkimiseen. Tietoja näistä etuuksista saa oman kunnan palveluneuvonnasta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä.


Sotaveteraaniliiton ja – piirien kautta haettavat avustukset 2018

Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraanin leski voi hakea taloudellista avustusta Sotaveteraaniliiton tai Sotaveteraanipiirien kautta. Tuloraja on noin 1 200 euroa/kk.

Hakemukseen on liitettävä verotodistus tai Kelan todistus ylimääräisestä rintamalisästä sekä kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. Avustuksia myönnetään lääke- ja hoitokulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 200 – 700 euroa riippuen aiheutuneista kustannuksista.

Avustusta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, Sotavahinkosäätiön, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämistä varoista tai veteraanikeräyksen tuotosta.

Hakemuksia saa piireistä, yhdistyksistä tai internet-sivuiltamme www.sotaveteraanit.fi josta löytyvät myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle. Hakemukseen on merkittävä selkeästi hakijan tiedot, tilinumero on ilmoitettava IBAN-muodossa.

Anni Grundström