Jokaisessa Kenttäpostia-lehdessä suomalaiset kertovat veteraanista elämässään. Tällä kertaa oululainen Olavi Kylmänen jakaa isänsä Ahtin tarinan. Haluaisitko sinä jakaa tarinasi? Ota yhteys toimitus@sotaveteraaniliitto.fi [br] [br] Muistan kun Oulua pommitettiin viimeisen kerran helmikuussa 1944. Sanottiin, että kaikki Neuvostoliiton pommikoneet olivat liikkeellä. Olin silloin viitisen vuotta vanha. Nuo näkymät eivät unhoitu. Olimme äitini kanssa mummon luona sotaa paossa Oulunsalossa. […]
Vain 191 henkilöä käsittävät Mannerheim-ristin ritarimme ovat jääneet sotavuosiemme – ja maamme – historiaan valiojoukkojen valiojoukkona. Kunniamerkin tausta on kuitenkin ihan päinvastainen: ylipäällikkö Mannerheimin omasta aloitteesta syntynsä saaneen Mannerheim-ristin taustana oli halu luoda kaikesta ”luokkajaosta” kunniamerkki, joka voitiin poikkeuksellisiin toimintaan perustuen myöntää samanlaisena niin kenraalille kuin tavalliselle rivimiehellekin. Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta Viljo Suokkaan, […]
Kelan tilasto rintamalisän saajista osoittaa, että tämän vuoden alussa veteraaneja oli keskuudessamme 7836. Vuosi sitten määrä oli 10 326, vielä kymmenen vuotta sitten määrä oli yli viisinkertainen. 31.12.2019 tilanteen mukaan laskettu tilasto elää koko ajan ja määrä on luonnollisesti jo nyt vanhentunut. Tälle on karu selitys: alati kiihtyvä luontainen poistuma. Vuodessa määrä vähenee noin 2500 veteraanilla, […]
Sotaa käytiin myös kotirintamalla – niin materiaalisesti kuin henkisestikin. Miesten ollessa rintamalla, jäivät esim. maatilojen työt talon naisten (ja joko liian alhaisen tai korkean ikänsä puolesta kotiin jääneiden miesten) hoidettavaksi. Työtä ei suinkaan helpottanut se, että miesten lisäksi rintamalle oltiin valtion hevosottojen kautta otettu siviiliväestöltä myös huomattava määrä suomenhevosia (yhteensä liki 72 000). Puolustusvoimien käyttöön takavarikoitiin […]
– No puhuttakoon nyt sitten asekätkennästä, vaikka ”aseiden hajavarastointia” se oli viralliselta termiltä, esitelmöitsijä aloittaa ja koko viimeistä paikkaa myöten täynnä oleva huone hiljenee. Eikä vähiten siksi, että tänään Salon veteraanien perinnepajan suositussa esitelmäsarjassa on vuorossa edellisenä päivänä 102-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyt sotaveteraani Ilmari Koppinen. [br] [br] Asekätkennän taustat Asekätkennässä on kyse heti jatkosodan jälkeen aloitetusta salaisesta […]
Laitilalaislotta Eeva Valjanen sanoo eläneensä harvinaisen hyvän elämän. Hän vakuuttaa, ettei ole mistään kapinamielellä, vaikka välillä on ollut vaikeaakin. Heinäkuussa sata vuotta täyttäneen Valjasen mukaan nekin ajat ovat vain kaikki opettaneet. – Minun elämänohjeeni on ollut sellainen, että olen yrittänyt aina auttaa sitä, joka välttämättä apua tarvitsee. Sen lisäksi olen muistanut elää lottien kultaisen säännön […]
Kirkkkonummella 19.9.1892 syntynyt Winell sai jo ristiäisissään harteilleen varsin suuren nimen tuomat odotukset. Keskimmäisellä nimellään Bertelinä tunnetun ritarin koko nimi oli nimittäin Claes Bertel Napoleon. Ihan suoraan ei ranskalaiskeisari hänen vanhempiaan kuitenkaan innoittanut, vaan kyseessä on hänen isänsä suvusta periytynyt nimi. Myöhemmin perinne jatkui Winellin ja hänen Sonja-vaimonsa toisessa pojassa, joka sai nimekseen Raoul Håkan […]
Vähän aikaa sitten 94 täyttäneenä hämeenlinnalaisveteraani Esko Paakkala kertoo edustavansa ”sotaveteraanien kiihtyvällä vauhdilla harvenevan joukon nuorinta ikäpolvea.” – Tällä hetkellä meitä on elossa enää n. 8500 ja keski-ikä on 95 vuotta. Tilastotutkijat ovat arvioineet että viiden vuoden kuluttua on rintamatunnuksen omaavia sotaveteraaneja ja lottia n. 1800. [br] [br] Kolmen sodan muovaama nuoruus – Sotaveteraanien sotatiestä […]
Keminmaan alueella syntynyt Niemi voitti Petsamon Kolosjoella vuosina 1937-1939 sekä 1941-1944 järjestettyjen hiihtokisojen 30 kilometrin matkan neljä kertaa, minkä ansiosta sai Kolosjoen Tunturiveikkojen kiertopalkinnon omakseen. Vaikka Ounasvaaran Hiihtoseuraa ja Kittilän Urheilijoita urallaan edustanut Niemi saavutti menestyksekkäällä hiihtourallaan mm. olympiapronssia sekä kolme MM-mitalia, piti hän Kolosjoen liki 2 kilon painoista hopeamaljaa uransa arvokkaimpana ja erikoisimpana palkintona. […]
Kuten muuallakin Suomessa, ensimmäiset Turkuun asettuneet juutalaiset olivat Venäjän armeijan sotilaita, jotka vuonna 1858 annetun asetuksen myötä saivat perheineen luvan jäädä asumaan palveluspaikkakunnilleen ja ansaita siellä elatuksensa. Viranomaissäädösten mukaan sallittua oli mm. leivän, marjojen, paperossien ja käytettyjen vaatteiden myynti. Turussa juutalaisten kauppakojut sijaitsivat aluksi nykyisen kauppatorin kulmalla, josta ne siirrettiin 1876 nykyisen puutorin lähettyville. Kojukauppa […]
