Jokaisessa Kenttäpostia-lehdessä suomalaiset kertovat veteraanista elämässään. Tällä kertaa kinnulalaisen Viljo-pappansa tarinan kertovat sisarukset Maiju Hautsalo ja Miko Nykänen. Haluaisitko sinä jakaa tarinasi? Ota yhteys toimitus@sotaveteraaniliitto.fi [br] [br] MH: Pappa oli jatkosodan veteraani ja lähti rintamalle maaliskuussa 1943 18-vuotiaana täydennysmiehenä. Hän kuului Jalkaväenrykmentti 16:n kiväärimiehiin ja taisteli Karjalan kannaksella; Metsäpirtin, Taipaleen ja Sakkolan suunnalla. ”JR16:sta muodostettiin […]
Karl Lennart Oesch (8.8.1892 – 28.3.1978) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari numero 131, jonka ansioita ei sodanjälkeisessä Suomessa ole juurikaan juhlittu, minkä vuoksi hänet tunnetaan yllättävänkin huonosti. Kokenut upseeri oli varsin korkealla Mannerheimin arvoasteikossa, vaikkei miesten suhde ihan ongelmaton ollutkaan. Ennen Talvisodan puhkeamista Oesch nimitettiin Päämajan Yleisesikunnan päälliköksi, mikä teki hänestä ylipäällikkö Mannerheimin […]
Raul Kuutma on juuri 95 vuotta täyttänyt virkeä virolaisveteraani, joka on yksi Suomen-poikina tunnettujen, talvi- ja jatkosodassa taistelleiden virolaisvapaaehtoisten kanssa tehdyn työn uranuurtajia, joka jaksaa muistuttaa Suomen ja Viron ”Suomenlahden ylittävästä henkisestä sillasta”. – Isä oli ensimmäisen maailmansodan veteraani. Hän oli myös kyntänyt maailman meriä 10 vuotta, mutta oli jo rauhoittunut ja saanut Sagadin kartanon […]
Viipuri oli 1930-luvulla Suomen suurimman läänin pääkaupunki ja yksi maan suurimmista kaupungeista – joidenkin lähteiden mukaan asukasluku olisi vuonna 1939 olut jopa 86 000. Kansainvälinen kauppakaupunki oli myös väestöltään poikkeuksellinen monimuotoinen: suomen, venäjän, ruotsin ja saksan lisäksi täällä puhuttiin myös jiddishiä: olihan Viipuri myös eloisan, noin 40 perheestä koostuneen juutalaisyhteisön koti. Itse asiassa juuri Viipurista […]
– Jaa, ny se flikka taitaa tulla, kuuluu leveällä eteläpohjalaisella murteella, ennen kuin oven avaa 93-vuotias iisalmelaisveteraani Aarne Haaparanta. Pohjalaisuus elää miehessä vahvana, vaikka viime vuosikymmenet ovatkin vierähtäneet niin Rovaniemellä kuin täällä Iisalmen Runnillakin. [br] Tulikaste 18-vuotiaana Kauhajoella syntynyt Haaparanta vietti lapsuutensa Karijoella. Sisaruksista yksi veli haavoittui sodassa pahoin kuollen myöhemmin vammoihinsa. Jatkosodan vedellessä jo […]
30. marraskuuta 1939. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen rohkaisemana Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. 105 ennätyskylmän talvipäivän ajan koko maailman huomio kiinnittyy mahdottomalta näyttävään taisteluun. Vastakkain ovat vahvuudeltaan ylivoimainen itänaapuri sekä piskuinen Suomi, joka on kuitenkin paremmin varustautunut edessä oleviin jäätäviin olosuhteisiin. Mutta naruista vetelette tällä kertaa sinä ja kaverisi. Miten taisto olisi teidän johdollanne mennyt? [br] [br] Jäinen kuolema – […]
Karjalan kannaksella etsintöjä tekevä Karjalan Valli- etsintäryhmä on tehnyt uuden löydön Karisalmelta, joka ei kuulu heidän tavanomaiseen etsintäalueeseensa – Käymme siellä todella harvoin, tavallisesti vain kerran vuodessa. Viime vuonna emme käyneet siellä kertaakaan, ryhmä kertoo. [br] [br] Tuloksettomia etsintöjä Tähän saakka heidän alueella tekemänsä etsinnät eivät ole juurikaan tuottaneet tulosta. – Tiedämme, että sieltä on […]
Talvisotaan karvialainen Paavo Heinola ei vielä joutunut. Asepalveluskin oli 20-vuotiaalla nuorukaisella vielä suorittamatta. Tammikuun 4. päivä, kolme päivää 21-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen hän aloitti varusmiespalveluksensa, joka sitten jatkosodan myötä hieman venähti. -Neljä vuotta, kahdeksan kuukautta ja 23 päivää siellä sitten meni! En minä ehtinyt ennen sotaan lähtöä mitään koulutusta saada: sen verran, että opin kiväärin lukon purkamaan ja kokoamaan. Ja koko […]
Sotien jälkeen moni sotiemme veteraaneista jätti Suomen. Muuttoliike suuntautui suomalaisten jo entuudestaan suosimiin maihin, eli pääosin Ruotsiin, Australiaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Yksi Yhdysvaltoihin uutta elämää rakentamaan lähtenyt oli nyt 95-vuotias Talvi- ja Jatkosodan veteraani Väinö V. Koskela. – Suvustani oli joskus 1800-luvun lopulla tullut tänne neljä veljestä äitinsä ja siskonsa kanssa. Lisäksi oli muita, joista […]
20. kesäkuuta 1942 Karhumäen asemalle saapui juna, jota oli vastassa niin sankka joukko vastaanottajia, ettei asemarakennuksesta näkynyt kuin sen torni. Ihan mikä tahansa juna ei ollut toki kyseessäkään, kuten käy ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun junasta aletaan purkaa sen matkustajan muutama viikko sitten syntymäpäivälahjaksi saamia autoja, joihin hän seurueineen pian hyppääkin. Matkustaja on itse Marsalkka […]
