Jälleenrakentamisen aikaan suhtauduttiin Suomessa vaasalaisveteraanin mukaan sillä samalla hengellä, millä Suomea oli puolustettukin. Pioneeripataljoona 24:ssa Rukajärven suunnalla palvelleen Jatkosodan veteraanin Yrjö Savolan sotareissu kesti päivälleen kolme vuotta. Koulut olivat nuorukaisella jääneet pelkkään kansakouluun. – Kun kylän miehet tulivat meille kotiin takkavalkealle toimittamaan, niin kuulin, että ”ei kannata mennä oppikouluun – niistä tulee vain maanviljelijöiden elättejä!” […]
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Helsingin maalaiskunnan Helsingin Pitäjän Hiekkaharjussa tapahtuneesta poliisin ja tunnetun vastarintaliikkeen johtajan välisestä ankarasta tulitaistelusta. Tällä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päällikkö Ilkka Koskimäen kirjoituksella haluamme kunnioittaa sodan ajan kotirintamalla sekä rintamalla menehtyneitä poliisimiehiä – sankarivainajia. Valtaosa poliiseista palveli kotirintaman poikkeusoloissa, mutta useita satoja myös rintamalla. Kaikkiaan poliiseja kaatui sotiemme aikana noin 130. […]
Jokaisessa Kenttäpostia-lehdessä suomalaiset kertovat veteraanista elämässään. Tällä kertaa salolainen Kauko Mäntylä jakaa Urpo-isänsä tarinan. 1960 Tupa tulee täyteen kylän miehiä ja puhetta ja tupakinsauhua. Ne on isoja äijiä, mutta minäkin olen jo melkein seitsemän. Yksi miehistä leikkaa käsikoneella toisten tukkaa, aina yksi kerrallaan istuu tuolissa. Puhutaan sodasta ja Hakulisesta. Se on kova hiihtämään. Ja sekin […]
Suomen Reserviupseeriliitto haastoi toukokuussa 2021 Reserviläisliiton leikkimieliseen marssikilpailuun vuoden 1941 maaottelumarssin hengessä. Tavoitteena oli saada molempien liittojen piirit ja yhdistykset mukaan haastekampanjaan ja siten mahdollisimman moni reserviläinen marssimaan. Lahjoitusshekin luovuttivat Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen (oik.) ja Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen. Vastaanottajina Seppo Savolainen (Sotainvalidien Veljesliitto), Sakari Martimo (Suomen Sotaveteraaniliitto), Heikki Karhu (Rintamaveteraaniliitto). Muistomarssin ajankohdaksi […]
Suomi vapautui Liittoutuneiden valvontakomission (LVK) otteesta syyskuussa 1947. Toisen maailmansodan voidaan katsoa päättyneen tuolloin Suomen osalta. Suomen turvallisuutta uhannut viimeinen tekijä oli ns. saksalaissaatavien siirto Neuvostoliitolle. Välirauhansopimuksen mukaan Suomessa ollut saksalainen sotilasomaisuus oli luovutettava venäläisille. Tähän omaisuuserään luettiin myös ne laskut Saksan Suomelle toimittamista sotatarvikkeista, joita ei ollut 19.9.1944 mennessä maksettu. Asia oli ilmeisesti jäänyt venäläisiltä […]
Sipoolainen sotaveteraani Aulis Lintunen vastaanotti vuosittain jaettavan Fair Play eli Rehti Urheilija -palkinnon torstaina. Palkinto on jaettu Suomessa jo yli 35 vuoden ajan, ja nyt ensimmäistä kertaa palkinnon saaja on veteraaniurheilija. Valinnan tekevät Tahko Pihkala -seura ry sekä Suomen Kuvalehti. Ensi viikolla 97 vuotta täyttävä Lintunen on ollut vuosikymmeniä vahva urheilu- ja liikuntavaikuttaja. Hän on ollut […]
Parhaat marssivat 24 tunnissa lähes 130 kilometriä Suomalaisten jääkärien perintöä on pidetty Sodankylässä yllä Jääkärimarssilla vuodesta 2017. Tavallisesti Jääkärimarssilla viitataan tietysti Saksassa jääkärikoulutuksessa olleen Heikki Nurmion sanoittamaan ja Jean Sibeliuksen säveltämään upeaan teokseen, mutta Sodankylässä kyse on äärimmäisestä fyysisestä testistä. Osallistujat nimittäin kävelevät 24 tunnissa niin pitkälle kuin suinkin jaksavat. Uudet 26 Jääkärimestaria perinteisellä Joutselän patsaalla […]
Suomi joutui maksamaan jatkosodasta kalliit sotakorvaukset. Viimeinen sotakorvausjuna matkasi Neuvostoliittoon syyskuussa 1952. ”Huokausten silta” Lappeenrannassa. Kävelysiltaa jouduttiin korottamaan sotakorvausjunien kulun mahdollistamiseksi. (Kuva: Lappeenrannan museot) Suomi pyrki jatkosodan aikana irtautumaan monta kertaa Saksan rinnalta ja tekemään rauhan Neuvostoliiton kanssa. Vakavin yritys ennen lopullista rauhaa tapahtui maalis-huhtikuussa 1944. Venäläiset esittivät silloin ennakkoehtonsa rauhanteolle, ja niihin kuului muun […]
Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Veteraanityö jatkuu uudella organisaatiolla Hämeessä ja Ruotsissa. Veteraanityön rakennemuutos etenee siis konkreettisesti. Vuoden vaihteessa 2021 – 2022 Hämeenlinnan seudun ja Lounais-Hämeen alueelliset perinneyhdistykset ottivat vastuulleen myös alueidensa veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä tukityön. Vastaavasti Kanta-Hämeen Sotaveteraaniyhdistys purkautui päättäen pitkän ja ansiokkaan toimintansa veteraanien eteen. Yksitäisen veteraanin kannalta tukityön muodot ja […]
Suomen ja Venäjän hallitusten välinen sopimus II maailmansodan seurauksena menehtyneiden sotilaiden muiston vaalimisesta avasi 1992 tiet luovutetun alueen sankarihautausmaiden hoitamiselle. Opetusministeriön alaisen Sotavainajatoimikunnan kautta myönnettiin useita avustuksia hauta-alueiden kunnostamiseen ja uusien muistomerkkien aikaansaamiseen. Kokonaiskuva hautausmaiden tilanteesta jäi kuitenkin epäselväksi. Lokakuussa 1998 silloinen Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari pyysi Opetusministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin tietojen kokoamiseksi kaikista luovutetun alueen […]
