Tänään viettää Iso-Britannian Marston Moretainessa 100-vuotissyntymäpäiväänsä toisen maailmansodan veteraani Tom Moore. Niin merkittävä kuin virstanpylväs onkin (esimerkiksi Yhdysvalloissa sen saavuttaa vain n. 0.017% väestöstä, Iso-Britanniassakin vain n. 0.02%), ei päivä tavanomaisesti ylittäisi uutiskynnystä 1846 kilometrin päässä.

Mutta Tom Moore ei olekaan ihan tavanomainen.

Tästä kertoo jo se, että jo yli viikko sitten oli postin lajittelukeskus toimittanut paikallisen koulun juhlasaliin yli 40 000 veteraanille ympäri maailman lähetettyä onnittelukorttia (tällä hetkellä määrä on jo n. 140 000!)  ja sikäläiset Ilmavoimat olivat ilmoittaneet kunnioittavansa päivänsankaria brittien toisessa maailmansodassa käyttämän Spitfire-hävittäjän ylilennolla hänen kotinsa ohitse, minkä lisäksi armeija on ilmoittanut nimittävänsä hänet kunniaeverstiksi.

Muutamassa päivässä Kapteeni Tomista tuli someilmiö. Ei lainkaan huono suoritus vanhoilla päivillä.

Meidän veteraaniemme lailla hän on elänyt viikkoja eristyksissä. Torstaina 9.4. tyttärensä perheen luokse vaimonsa kuoleman jälkeen muuttanut, sodan lisäksi kertaalleen syövän selättänyt ja lonkkaleikkauksesta toipuva veteraani päätti tempaista ja ilmoitti tavoitteekseen saada kasaan rollaattorillaan 100 kierrosta pihansa ympäri ennen 30.4. koittavaa 100. syntymäpäiväänsä. Tempauksellaan hän halusi suunnata huomion koronataiston etulinjassa taisteleviin terveydenhuollon ammattilaisiin ja kerätä 1000 puntaa kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän NHS:n hyväntekeväisyyteen.

“Siinä, missä viime sodassa sotilaillamme oli khakiunivormut, tällä kertaa meidän armeijamme on lääkäreiden ja hoitajien univormussa ja he tekevät niin hienoa työtä. Tästäkin selvitään lopulta”, vaatimaton veteraani totesi.

Tavoite meni rikki vielä samana päivänä. Viisi päivää myöhemmin hänen keräämänsä summa oli 1,2 miljoonaa puntaa (1,38 milj. €). Sitä seuraavana päivänä se ylitti jo neljän miljoonan punnan (n. 4,59 miljoonaa euroa) rajan. Seuraavana päivänä, viikko keräyksen alusta, koossa oli 11 miljoonaa.

Samana päivänä hänen 100 kierrostaan tulivat täyteen Yorkshiren rykmentin I pataljoonan seistessä kunniavartiossa (videon viimeisistä askeleista voit katsoa täällä). ”Niin kauan kuin ihmiset jatkavat lahjoittamistaan, minä jatkan kävelemistä”, pukuun ja kunniamitaleihinsa sonnustaunut sankari lupasi perheensä ympäröimänä. ”On uskomatonta, että ihmiset ovat olleet näin kilttejä.”

Tätä kirjoitettaessa summa on kasvanut 29 375 226 puntaan (33,6 milj. €). Sen lisäksi hän levytti musikaalitähti Michael Ballin kanssa versionsa (Suomessa ainakin Liverpool-fanien tuntemasta) ”You’ll never walk alone”- kappaleesta, joka nousi saman tien saarivaltion sinkkulistan ykköseksi.

Koko maailman tällä hetkellä kamppaillessa yhteistä vihollista vastaan on bedfordshireläisveteraanin tarina saavuttanut, ihastuttanut, koskettanut, liikuttanut ja innostanut miljoonia ja miljoonia ihmisiä. Mies on kansallisaarre, jolle povataan jo ritariksi lyömistä.

Mitä tämä on opettanut? Tällaisina hetkinä me kaipaamme sankareita. Kaiken epävarmuuden ja epävakauden keskellä me tarvitsemme iän ja poikkeustilanteiden kouliman kokemuksen rauhoittavaa ääntä, joka muistuttaa, että olemme selvinneet pahoista paikoista aiemminkin ja tulemme selviytymään tästäkin.

Päättäjien yrittäessä pysyä pinnalla aallokossa, jollaista kukaan meistä ei ole aiemmin kokenut ja heidän kriitikkojensa käyttäessä somessa joka ikisen mahdollisen tilaisuuden vähättelemällä, kyseenalaistamalla ja ilkkumisella keikuttaa venettä entisestään  (se on aina niin helppoa, kun itse ei joudu ottamaan vastuuta kantaakseen) ovat kapteeni Tomin kaltaisista ihmisistä kertovat uutiset kultaakin kalliimpia. Edes hetkeksi ne palauttavat uskon ihmisten hyvyyteen, luonteenlujuuteen ja no, kykyyn ajatella omaa napaansa pidemmälle.

Meille veteraanien kanssa työskenteleville nuo ominaisuudet ja niitä edustavat ihmiset ovat toki tuttuja jokapäiväisestä elämästämme. Toisaalta juuri se tekeekin kapteeni Tomin ja monien muiden hänen kaltaistensa uhrautuvaisuudesta, velvollisuudentunnosta ja epäitsekkyydestä entistäkin hämmästyttävämpää. Heidän jos kenen luulisi tehneen osansa maansa ja kanssaihmistensä hyväksi. Mutta ei, työ jatkuu, koska kyse on enemmästä kuin Twitterissä trendaavista huomiohakuisista haastehästägeistä: kyse on koko elämää ja sen valintoja ohjaavista perusperiaatteista.

Nämä miehet ja naiset jos ketkä sen tietävät: on asioita, jotka ovat meitä jokaista yksittäistä ihmistä suurempia ja sellaisen edessä on yhteinen hyvä laitettava kaiken muun edelle. Tämä sanoma on toistuvasti noussut esiin myös viime viikkoina veteraaniemme kanssa käymissäni keskusteluissa.

Kun kaikki ovat vaarassa, on meillä kaikilla velvollisuus tehdä osamme.

Yhteisen vihollisen päihittää vain yhteinen rintama.

Sellaisia ihmisiä tämä maailma tarvitsee lisää. Jospa edes hitunen tästä jäisi elämään mieliimme vielä sitten, kun tämäkin kriisi on voitettu ja seilaamme taas arjen tyynentylsillä vesillä?

Hyvää syntymäpäivää kapteeni Tom ja kiitokset palveluksistasi koko maailmalle.

Kirjoittaja on Sotaveteraaniliiton tiedottaja