Suomen lippu nostettiin tänään 4.4.2023 salkoihin eri Nato-esikunnissa maamme jäsenyyden merkiksi. Brysselissä tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö. Ulkoministeri Pekka Haavisto istuu seuraavan Nato-kokouspöytänsä ääreen jäsenmaan edustajana.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikallemme muutos on huima. Jäsenyys saavutettiin alle vuodessa hakemuksen jättöpäivästä. Aikataulua eittämättä nopeutti Euroopassa riehuva sota ja sen vaikutukset jäsenmaiden turvallisuuspoliittiseen ajatteluun.

Hakemuksemme nopeaa käsittelyä edesauttoi myös se, että olemme aito turvallisuuden tuottaja Natolle. Suomi voikin astua sisään Natoon sen paraatiovesta pystyssä päin. Ilman sotilaallisia suorituskykyjämme jäsenyyden saavuttaminen olisi voinut kestää pitkäänkin.

Suomen kansan tarinassa sotasukupolvemme osaksi lankesi raskas taakka pitää taistellen maamme itsenäisenä, jälleenrakentaa Suomi ja johtaa maatamme kylmän sodan tyrskyissä. Me jälkipolvet emme taida aina osata muistaa ja kiittää heitä tästä tarpeeksi.

Sotien opetuksena kansankuntamme sielun sopukoissa on sitkeästi elänyt tarve pitää kiinni turvallisuudestamme. Olemme tehneet sen kokemustemme myötä kokonaisvaltaisesti. Yksittäinen kansalainen voi arjessaan luottaa opetuksen ja koulutuksen kautta saatuun omaan toimintakykyynsä häiriötilanteissa. Ihmistä suuremmissa ongelmissa yhteiskunta tukee ja auttaa selviytymistämme.

Tämä on luja pohja onnellisuuden tunteelle, jossa olemme jälleen kerran maailman huipulla. Samalla olemme realisteina pitäneet huolen valmistautumisesta aseelliseen puolustautumisen, mikäli kansakuntamme joutuu uhatuksi.

Veteraanisukupolvi lahjoitti meille itsenäisyyden ja velvoittavan maanpuolustusasenteen. Me lahjoitamme tänään Natolle kovan peruskiven sen puolustuksen koilliskulmaan.