Tänä vuonna tulee kuluneeksi 152 vuotta vapaaherran, ammattisotilaan, tutkimusretkeilijän, , sotamarsalkan, armeijan ylipäällikön ja presidentin, Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä.

77 vuotta sitten, 4.6.1942, Mannerheim eli tuttavallisemmin Marski, täytti 75 vuotta, mitä jatkosotaa käyvässä Suomessa juhlistettiin rintamaa myöten. Miehet saivat ylimääräisen muona-annoksen, 0,5 l jaloviinaa kahteen pekkaan jaettavaksi sekä iltapäivän vapaaksi.

Merkkipäivää juhlistettiin rintamalla mitä moninaisimmin tavoin: mm. juhlatilaisuuksin, hartauksin, pesäpallomatsein ja runokilpailuin. Tässä JR6:n Valkeasaaren lohkolta Karjalan kannakselta eräältä vääpeliltä peräisin oleva mestariteos:

Se nimi kaikkein tuttu,

mies uljas, karski,

sotureista ensimmäinen,

meidän marski.”

Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi hänen syntymäpäivänsä puolustusvoimain lippujuhlaksi. Valtioneuvoston määräyksestä huolimatta juhlapäivän yleisenä nimenä oli Suomen marsalkan syntymäpäivä, kunnes se vuonna 1950 korvattiin nykyisellä nimellään.

Tänä vuonna puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati järjestetään Rovaniemellä,  mutta sitä marsalkan syntymäpäivää voi juhlistaa ihan missä vain!

Tässä 10 tapaa aika lailla siellä ylevimmästä päästä!

[br]

[br]

1. Vedä lippu ylpeästi salkoon

Päivä on yksi Suomen yhdeksästä virallisesta liputuspäivästä. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.

Jos ei pihastasi lipputankoa löydy, niin liputa nyt ainakin Facebookin taustakuvalla. Teille tätä juhlapäivää varten tehdyn taustakuvan löydät täältä

(ja koska Puolustusvoimissa noudatetaan meidän laillamme annettua virallista ohjeistusta itsensä ja muiden turvaamiseksi, niin vuoden 2021 erikoiskuva löytyy täältä!) 

[br]

[br]

2. Askaisten Louhisaaren kartanon muistojuhla

Vuosina 1795-1903 Mannerheimin Carleja ja Carl Gustafeja vilisevän kreivisuvun hallussa ollut Louhisaaren kartano on marsalkka Carl Gustaf Emilin synnyinkoti ja toimii nykyään museona. Kartanolinnaan johtavan tien risteyksessä ja Askaisten aateliskirkkoa vastapäätä sijaitsee myös Ritaripuisto, jossa on muistokivi jokaiselle 191 Mannerheim-ristillä palkitulle ritarille.

Kartanon puistossa sijaitsevalla Mannerheimin muistopaadella vietetään syntymäpäivää seuraavana sunnuntaina 9.6. hänen muistojuhlaansa klo 12 alkavalla kenttähartaudella.

Juhlan jälkeen on kartanon kahvilan piha-alueella mahdollisuus maksulliseen ruokailuun, jonka tuoton kahvilayrittäjä Taito Ylhäinen lahjoittaa perinteisesti sotaveteraanien hyväksi.

[br]

[br]

3. Vierailu Mannerheimin haudalla

Mannerheimin hautajaiset ovat todennäköisesti yhä huomattavimmat Suomessa koskaan nähdyt. Vainaja tuotiin 4.2.1951 järjestettyyn tilaisuuteen lentokoneella Sveitsistä Ruotsin kautta Helsinkiin. Malmin lentokentälle arkku saapui  2.2., jonka jälkeen yleisöllä oli tilaisuus käydä Helsingin Suurkirkossa (nykyisessä Tuomiokirkossa) osoittamassa kunnioitustaan.

Hautajaissaatto kulki Unioninkatua, Pohjois-Esplanadinkatua, Mannerheimintietä, Arkadiankatua ja Hietaniemenkatua Hietaniemen hautausmaalle, missä Mannerheim haudattiin sankarihautojen keskelle (kartta täällä).

Elävää kuvaa historian suurimmaksi suomalaiseksikin äänestetyn suurmiehen hautajaisista löydät täältä.

[br]

[br]

4. Kierros Mannerheim-museossa

Vaikka Helsingissä sijaitseva, perjantaisin ja lauantaisin avoinna oleva museo, olekaan varsinaisena juhlapäivänä (joka tänä vuonna osuu torstaille) auki, kannattaa vierailu varata heti seuraavalle viikonlopulle.

Marsalkan Kaivopuistossa vuosina 1924-1951 sijaitsevaan huvilaan vuonna 1951 avattu kotimuseo esittelee miehen poikkeuksellista elämää kiehtovalla sekä ammattitaitoisella tavalla – kiitos ensiluokkaisten ja tarvittaessa useallakin kielellä opastusta antavien oppaiden. Koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta muutamaa näyttelytiloiksi muutettua huonetta.

Lisää tietoa ja virtuaalikierroksen museossa löydät täältä.

[br]

[br]

5. Mannerheimintien päästä päähän kävely

Merkkipäivää voi juhlistaa myös kävelemällä päästä päähän yhden hänen vuonna 1942 saamista syntymäpäivälahjoistaan: Mannerheimintien. Tämä aikaisemmin Heikinkatuna tunnettu helsinkiläinen maamerkki nimettiin uusiksi marsalkan 75-vuotispäivä kunniaksi.  

5.5-kilometriselle kävelymatkalle mahtuu niin syntymäpäiväsankaria itseään kuvaava ratsastajapatsas Kiasman edessä kuin muutaman muunkin Suomen päämiehen muistomerkit: Risto Ryti Hesperianpuistossa, Urho Kekkosen muistomerkkinä toimiva lähde Hakasalmen puistossa, P.E. Svinhufvud, K.J. Ståhlberg sekä Kyösti Kallio Eduskuntatalolla ja J.K. Paasikivi Hankkijatalon edessä sijaitsevalla Paasikivenaukiolla.

[br]

[br]

6. Visiitti jonnekin Suomen lukuisista Mannerheim-patsaista

Seppeleenlaskulla Mannerheimin ratsastajapatsaalle alkaa moni isänmaallinen juhlallisuus, mutta kunniaa voi käydä osoittamassa myös pääkaupungin ulkopuolella. Helsingin lisäksi Mannerheim-patsaita löytyy ainakin Lahdesta, Tampereelta, Turusta, Seinäjoelta ja Mikkelistä.

[br]

[br]

7. Kakkukahvit Hangon Neljän tuulen tuvalla

Tämän upeilla maisemilla (ja erinomaisilla leivonnaisilla!) varustetun kahvilan juuret ulottuvat ainakin 1900-luvun alkuun. Kieltolain aikaan Cafe Afrikana tunnettu paikka oli kuuluisa riehakkaista, ”kovan teen” vauhdittamista kekkereistään. Meno rasitti erästä Hankoon Helsingistä muuttanutta herrasmiestä niin paljon, että 1927 hän osti sen.

Harmistunut herra oli – kukapa muukaan –  C.G.E.Mannerheim.

Suurella Mäntysaarella sijaitsevassa huvilassaan asunut Mannerheim isännöi Pienellä Mäntysaarella sijaitsevaa kahvilaansa vuoteen 1933 saakka. Hänellä oli siellä nurkkapöytä, jonne henkilökunta tarjoili aamuisin aina saman annoksen: mustaa kahvia ja kananmunaleipää, jonka munia oli keitetty tasan neljä ja puoli minuuttia.

PS. Lisää vinkkejä sotahistorialliseen löytöretkeen Hangossa löydät täältä!

[br]

[br]

8. Marskin ryyppy

Marskin ryyppy on ylipäällikön adjutantin kehittämä sekoitus, joka sai alkunsa Mannerheimin pyydettyä häntä tekemään jotain, jolla saisi peitettyä sulfiittispriistä tehdyn sodanaikaisen huonolaatuisen vodkan, ns. tikkuviinan, maun. Näin tehtiin lisäämällä halpaan viinaan kalliimpia aineita.  Siitä Aidosta Oikeasta Reseptistä on kiistelty jo melkein puoli vuosisataa: käytetyt ainekset ja niiden määrä vaihtelevat lähteistä riippuen.

Tärkeää kuitenkin on, että

a) juoma tarjoillaan jääkylmänä

b) sitä kaadetaan lasissa piripintaan ja

c) se juodaan läikyttämättä.

Tai sitten lasiin voi kaataa toissa vuonna markkinoille tuotua Puolustuslaitos Leikattua, jolla ne isänmaan puolustajatkin päivänsankarinsa 75-vuotispäivää rintamalla juhlistivat.  

[br]

9. Vorschmackia lautaselle

Elämästä nauttimisen taidon tämä aatelissyntyinen maailmankansalainen osasi ja niinpä hänen lempiruokiensa lista on yhtä pitkä kuin se on hienostunutkin. Yksi taitaa kuitenkin olla ylitse muiden: hyvin ainutlaatuisella makumaailmallaan mielipiteitä jakava vorschmack.

Ravintola Savoyn legendaarisen vorschmack-reseptin kerrotaan olevan peräisin itsensä marsalkalta, jonka kerrotaan ihastuneen sillillä ja valkosipulilla maustettuun lihapataan upseerikerholla Varsovassa. Legendan mukaan hän tarjosi reseptiään ensin Kämpiin, jonka keittiömestarissa se ei kuitenkaan herättänyt yhä varauksetonta ihailua. Tämä koitui Savoyn voitoksi, sillä Mannerheimin sinne seuraavaksi tarjoamasta reseptistä tuli myös yksi sen ruokailijoiden kestosuosikeista.

Ruokalaji löytyy Savoyn tämänhetkisenkin illallislistan Mannerheim-menusta (64€), mutta makunystyröitään voi kutkutella kotikeittiössäkin Tertin Kartanon säilykeversiolla (saatavana Mannerheim-museon lisäksi ainakin kartanon verkkokaupasta)

Oman elämänsä kuinaristiretkeilijät tekevät toki vorschmackinsa itse tällä Savoyn reseptillä…jolloin sen teko kannattaa aloittaa saman tien, sillä kaksi päivää siihen menee.

[br]

[br]

10. Yö Mannerheim-sviitissä

Missäpä sitä marsalkan syntymäpäivän juhlavammin päättäisi, kuin hänen mukaansa nimetyssä Mannerheim-sviitissä Kämp-hotellissa. Sviitin hulppeista 258 neliöstä löytyy makuuhuoneita ja olohuoneita kaksin kappalein, minkä lisäksi sinne on saatu mahtumaan myös erillinen ruokailutila, työhuone ja yksityinen saunaosasto.

Alun perin vuonna 1887 avatun hotellin kuuluisin sviitti on (ajankohdasta riippuen) noin 4000 euron yöhinnallaan myös Suomen kallein. Mannerheim oli yksi hotellin tunnettuja kanta-asiakkaalta, jonka tarkat ruoka- ja juomavaatimukset olivat henkilökunnalla hyvin hallussa.

Kämpin historiaa esittelevän kirjan mukaan hän nautti täällä usein yhtä mieliruokaansa, valkoviinissä kypsennettyjä kylmäsavulohiviipaleita, jotka tarjoiltiin keitinliemestä ja hanhenmaksasta valmistetun, sitruunamehulla ja konjakilla maustetun kastikkeen kanssa. Palanpainikkeeksi Mannerheim nautti piripintaisen snapsilasin ja vichyveden, joka ”ei saanut olla liian kylmää.”

Jos miniloma täällä on sinulle vielä turhan monen lottovoiton päässä, niin virtuaalikierrokselle huoneessa pääsevät kaikki täällä.

[br]

[br]

+ Hyväntekeväisyys oli marsalkan sydäntä lähellä ja hän toimi 1920 perustamansa Mannerheimin lastensuojeluliiton kunniapuheenjohtajana kuolemaansa saakka. Niinpä ihan erityisen yleishyödyllinen ja monelle iloa tuova tapa juhlistaa hänen syntymäpäiväänsä onkin tukea heidän yhä jatkuvaa työtään suomalaislasten hyväksi. Vai mitä, Marski?

[br]