Saamme usein kyselyitä siitä, miten selvittää sukulaisten sotavuosien vaiheita. Olemme koonneet nettisivultamme löytyvään materiaalipankkiin mittavan listan työkaluja tähän, mutta tässä vielä ohjeet alkuun pääsemiseen.

[br]

[br]

Miespuoliset sotaveteraanit

Kaiken tutkimuksen perusta on henkilön sotilaspassi tai kantakortti. Mikäli sotilaspassi ei ole tallessa, voi kantakortin kopion tilata Kansallisarkistolta.

[br]

• Kantakortti

Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakorttiin on merkitty yksityiskohtaisia tietoja siinä mainitun henkilön palveluspaikasta ja -ajasta, hänen palkitsemisistaan ja rangaistuksistaan, ylennyksistä, sodan ajan taistelupaikoista sekä mahdollisista haavoittumisista.

Kantakortin kopion voi tilata Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelun kautta. Palvelun käyttäminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko mobiilivarmenteella, varmennekortilla tai pankkitunnuksin. Mikäli verkkopalvelun käyttö ei jostain syystä ole mahdollista, ota yhteys Kansallisarkiston kirjaamoon: kirjaamo@arkisto.fi tai puhelimitse 029 533 7400 (puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 10-15).

Kantakortissa on yleensä 12-16 sivua. Kopiot toimitetaan postitse ja niiden toimitusaika on tällä hetkellä tavallista suuremman kysynnän vuoksi noin kaksi kuukautta. Kopioista veloitetaan hinnaston mukaan 0,70 €/ sivu. Lisäksi laskutettaessa veloitetaan toimitusmaksu 11,50 €.

Mikäli liikut pääkaupunkiseudulla, on alkuperäiset asiakirjat myös mahdollista tilata maksuttomasti tutkittavaksi paikan päällä Kansallisarkiston tutkijasaliin. Tällöin verkkopalveluun/ kirjaamoon kannattaa olla yhteydessä kannattaa viimeistään viikkoa ennen toivottua vierailuajankohtaa.

[br]

• Joukko-osastotiedoin haettavissa olevat tiedot

Kantakortista löytyvät tiedot joukko-osastoista, joissa veteraani on palvellut. Tämän perusteella lisää tietoja on mahdollista hakea joukko-osastojen sotapäiväkirjoista tai joukko-osastojen itsensä tai niiden perinnekiltojen mahdollisesti julkaisemista joukko-osastohistoriikeistä.

Talvisodan sotapäiväkirjat joukko-osastoittain löydät täältä, Jatko- ja Lapin Sodan päiväkirjat täältä. Aina ne eivät ole ihan järjestyksessä, minkä vuoksi koko lista kannattaa käydä huolella läpi.

Tällä hetkellä tiedossa olevat joukko-osastohistoriikit on listattu materiaalipankkiimme ja niitä voit tiedustella kirjastostasi tai tilata niitä etälainaan jostain muualta.

Joidenkin joukko-osastojen sotapolkujen yksityiskohdat on jo tallennettu vapaaehtoisvoimin päivitettävään Sotapolku.fi- palveluun.

Sotilasasiakirjojen lyhenteet saattavat ensi alkuun aiheuttaa päänvaivaa, mutta materiaalipankkiimme olemme keränneet niin yleisimmin käytetyt sotilaslyhenteet kuin Jatko- ja Lapin Sodan kenttäposti- ja peitelukuhakemiston.  

Paljon kysymyksiä herättävät myös jäämistöistä löytyvät arvomerkit ja mitalit. Sotiemme 1939 – 1945 muistoristit ja -mitalit on kuvattu materiaalipankissamme täällä, sodanaikaiset kunniamerkit täällä, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit täällä ja Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkit täällä.

Mikäli on epäselvyyttä siitä, mitä kunniamerkkejä veteraaneille on myönnetty, niin tietoa kannattaa etsiä sotilaspassista/ kantakortista. Niiden lisäksi tietoja voi tarkistaa myös Ritarikuntien kansliasta. 

[br]

• Linnoitustöissä olleet ja muut työvelvolliset

Päämajan linnoitusosaston arkistoon (T 13381) sisältyy linnoitustöihin osallistuneiden palkkakortisto vuosilta 1939-1940. Samaan arkistoon sisältyy myös linnoittajien henkilökortisto vuosilta 1940-1944 (T 13382). Aineistot ovat Kansallisarkiston etäsäilytyksessä, mistä ne on tilattavissa Rauhankadun tutkijasaliin paikan päällä tutkittaviksi joko Astia-verkkopalvelun tai kirjaamon kautta. Henkilötietojen etsiminen on mahdollista myös tuntolevyn numeron avulla.

Työvelvollisia koskevia tietoja sisältyy myös Kotijoukkojen esikunnan työvelvollisuusasiaintoimiston arkistoon. Joissakin tapauksissa heitä koskevia tietoja on löydettävissä myös Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä säilytettävästä Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työvoimaosaston arkistosta, vaikkakin keskusvirastotasolla työvelvollisia käsiteltiin useammin lukumäärinä kuin yksittäisinä henkilöinä.

Kolmas merkittävä yksittäistä työvelvollista koskeva lähde on etsittävän henkilön kotikunnan työvoimalautakunnan arkisto, jota säilytetään kyseisen kunnan arkistossa. Työvoimalautakunnat toimivat työvelvollisasioissa paikallistason viranomaisina. Piiritasolla toimi jatkosodan aikana työvoimapiirejä, joiden arkistoissa on myös työvelvollisten luetteloita. Työvoimapiirien arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa.

[br]

[br]

Sotiemme naiset

Sotaan osallistuneista naisista ei pidetty miesten kantakorttia vastaavaa henkilörekisteriä. Niinpä tiedot sodassa mukana olleesta naisväestöstä ja heidän kärsimistään tappioista ovat hyvin hajanaisia. Lääkärinä sodassa- teos arvioi kuitenkin rintamilla ja sotatoimialueilla palvelleiden naisten määräksi viime sodissamme 100 000. Näihin kuuluu paitsi lottia, myös mm. sotilaskotisisaria, lääkintätehtävissä toimineita, Punaisen Ristin apusisaria sekä työvelvollisia.

Materiaalipankistamme löydät myös opastusta naisten sotapolun henkilöhistoriallisiin lähteisiin täällä ja täällä. 

[br]

[br]

Kaatuneet

Tiedot Suomen 1939 – 1945 sodissa kaatuneista on digitoitu Kansallisarkiston digitietokantaan, joskin helppokäyttöisempi saattaa olla Sotasampo-portaalin hakutoiminto.  Joissain harvoissa tapauksissa tiedoissa saattaa olla puutteita, jolloin kannattaa olla yhteydessä Kansallisarkistoon. Täältä voit tarkistaa kaatuneiden määrän myös esim. sodan, synnyinkunnan, sotilasarvon tai hautausmaan mukaan.

Myös kaatuneiden sotilashenkilöasiakirjat on digitoitu ja löytyvät täältä.

Materiaalipankistamme löytyy lisäksi linkit sotahistoriallisten kohteiden (taistelukenttiä, komentopaikkoja, menetettyjä alueita…) tietokantaan, samoin kuin suomalaisiin sotamuistomerkkeihin ja sankarihautausmaihin.

[br]

[br]

Sotavangit

Sotavangiksi joutuneita suomalaista käsittelevän tietokannan löydät täältä, suomalaisten vankileireillä kuolleiden neuvostosotavankien ja Itä-Karjalan siviilileireillä kuolleiden tiedot puolestaan täältä.

[br]

[br]

Siviilit

Materiaalipankistamme löydät myös tietoa siviilien sodasta maksamasta hinnasta seuraavien ryhmien osalta.

[br]

• Luovutetuilta alueilta ja Lapista evakuoidut

Listan luovutetuista alueista löydät täältä.

Sotien seurauksena luovutetuilta alueilta evakuoitua väestöä koskevia päälähteitä Kansallisarkistossa ovat Kansallisarkiston Mikkelissä säilytettävät luovutettujen alueiden seurakuntien arkistot ja sekä sen etäsäilytyksestä löytyvä Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston arkisto. Näistä ensimmäinen sisältää sukututkimuksen kannalta keskeisiä henkilörekistereitä, jälkimmäinen yksityiskohtaisia tietoja eri henkilöiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Etäsäilytyksessä olevaa materiaalia on mahdollista tilata tutkittavaksi paikan päällä Pirttiniemenkadun toimipaikkaan (tilaus viimeistään edellisenä päivänä klo 14 mennessä). Tilaukset Astia-verkkopalvelun tai kirjaamon kautta.

Tarkan listan Mikkelin arkistosta löytyvistä puolustushallinnon asiakirjoista löydät täältä, siviiliaineiston puolestaan täältä.

Kannattaa muistaa myös henkikirjat, jotka tarjoavat kiinnostavan lähteen erityisesti sukututkijalle. Apua voi löytyä myös Katiha-tietokannasta, jonne tallennetaan henkilötietoja Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävien luovutetun alueen seurakuntien vuosien 1700-1949 kirkonkirjoista.

[br]

• Partisaanien uhrit

Siviiliveteraanit ry:n on koonnut tietoa neuvostopartisaanien suomalaisista siviiliuhreista jatkosodan aikana1941-1944. Tuolloin Suomen rajaseuduilla toimi yhteensä 35 partisaaniosastoa, jotka iskivät siviileitä vastaan 45 kertaa. Iskuissa menehtyi yhteensä noin 180 suomalaista siviilihenkilöä.

[br]

• Vuosina 1944 – 1949 miinaan ja räjähteisiin kuolleet siviilihenkilöt

Tiedosto sisältää henkilö- ja onnettomuustiedot Pohjois-Suomessa vuosina 1944-1949 miinoihin ja räjähteisiin kuolleista 205 siviilihenkilöstä lukuun ottamatta miinojen raivausosastoihin värvättyjä ns. siviiliraivaajia.

[br]

• Sotalapset

Sotalapsista on mahdollista hakea tietoa muutamaakin kautta, mistä lisätietoa löytyy materiaalipankkimme kohdasta Talvi- ja Jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet.

Sotalapsien siirtoa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan kontrolloi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.

Tanskaan siirrettyjä lapsia koskevia tietoja löytyy puolestaan Mannerheimliiton Tanskan valiokunnan arkistosta, jota myös säilytetään Rauhankadun toimipisteessä.

Sotalapsia siirrettiin ulkomaille myös yksityisesti, jolloin siirrosta ei välttämättä jäänyt merkintää lastensiirtokomitean rekistereihin. Niissä tapauksissa tärkeä lähde on lääninhallitusten passiluettelot ja passiasiakirjat. Kansallisarkistossa säilytetään myös joidenkin sellaisten yksityishenkilöiden arkistoja, jotka ovat olleen mukana sotalapsien siirtoja järjestämässä ja auttamassa sotalapsien vanhempia. Niiden etsimisessä apuvälineinä toimii Astia-verkkopalvelu.

[br]

[br]

SA-kuva-arkisto

Ei kannata unohtaa kaikkien vapaassa käytössä olevaa kymmeniä tuhansia kuvia käsittävää Suomen armeijan sota-aikaista kuva-arkistoa, josta kuva-aineistoa voi hakea esimerkiksi henkilön, sodan, joukko-osaston tai tietyn paikan perusteella. Lisätietoa kuvan tapahtumista/ henkilöistä saa kuvan alla olevasta info-painikkeesta.

[br]