Sävellyskilpailu
Suomen Sotaveteraaniliitto järjestää avoimen sävellyskilpailun ennalta tehtyyn runoon. Tarkoituksena on tuottaa uusia veteraanihenkisiä lauluja.
Kilpailun säännöt ja ehdot
Kilpailuaika: 1.3. – 31.5.2017
Sävellys voi olla yksiääninen tai moniääninen.
Suomen Sotaveteraaniliitto palkitsee kolme parasta sävellystä ja pidättää itsellään niiden käyttöoikeuden.
Palkinnot:
I palkinto 800 euroa
II palkinto 400 euroa
III palkinto 200 euroa
Sävellysehdotukset on toimitettava suljetussa kirjekuoressa 31.5.2017 mennessä osoitteella:
Suomen Sotaveteraaniliitto
PL 600
00521 Helsinki
Kuoreen merkintä: Sävellyskilpailu
Liitä mukaan erilliseen kuoreen tekijän yhteystiedot.
Lisätietoja:
Professori Reijo Pajamo
Reijo.pajamo@pp.inet.fi
Anna-Mari Kaskiselta runo sävellyskilpailuun
Suomen Sotaveteraaniliitto pyysi syyskuussa 2016 runoilija Anna-Mari Kaskista kirjoittamaan sävellyskilpailua varten uuden veteraanirunon. Uuden veteraanirunon tuli ilmentää veteraanien kunnioitusta ja perinnettä, isänmaan rakkautta, uskoa tulevaisuuteen ja positiivisuutta. Sen tuli olla myös kansanomainen. Kaskinen suostui pyyntöön ja lähetti marraskuussa nelisäkeistöisen runon, jonka liiton sävellystoimikunta hyväksyi sellaisenaan. Anna-Mari Kaskinen on tunnettu ja tuottoisa runoilija. Vuoden 1986 virsikirjassa on hänen kirjoittamansa ja Pekka Simojoen säveltämä nuorten isänmaanvirsi Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan (VK 581), joka on levinnyt laajaan käyttöön.
Puolesta Isänmaan
Anna-Mari Kaskinen
- Te parhaat vuodet annoitte
puolesta isänmaan
ja vastuun suuren kannoitte
te aikaan vaikeaan.
On joukko harvalukuinen,
vaan unohdu ei työ.
Niin kauan kansa muistaa sen
kuin Suomen sydän lyö.
- Me emme tänään aavistaa
voi sodan pauhua,
ei huolta, tuskaa polttavaa,
ei tuhon kauhua,
vaan teidät sotaan temmattiin
keskeltä nuoruuden,
kun paljon oli kesken niin
ja taivas sininen.
- On taistelut jo tauonneet,
ja metsä huminoi,
ja äänet, kauan vaienneet,
nyt muistoissanne soi.
Niin monta nuorta elämää
vieläkin kaivataan,
vaan ystävyyden liekki jää,
ei sammu milloinkaan.
- Nyt rauha aina vallitkoon
rajoilla Suomen maan,
ja sopu täällä hallitkoon,
ei sotaa milloinkaan!
Me rohkeasti kuljemme
nyt aikaan tulevaan
ja rukouksiin suljemme
maan kaiken kokonaan.
Runon taustasta Anna-Mari Kaskinen on kertonut seuraavaa:
Ensimmäinen säkeistö on kiitos veteraaneille heidän arvokkaasta työstään Suomen hyväksi. Säkeistö on osoitettu suoraan heille.
Toisessa säkeistössä katsotaan veteraanien työtä ja sota-aikaa nuoremman sukupolven silmin, niiden, jotka eivät itse ole eläneet keskellä sotavuosien todellisuutta. Pyrkimys on samaistua niiden nuorten asemaan, joiden nuoruuden sota keskeytti ja joiden loppuelämään se jätti lähtemättömän jäljen.
Kolmannessa säkeistössä palataan tilanteeseen, jossa olemme nyt. Siinä kunnioitetaan niiden ihmisten muistoa, jotka eivät koskaan palanneet rintamalta kotiin ja otetaan osaa heidän läheistensä suruun ja kaipaukseen. Monissa suomalaisissa kodeissa tämä kipu on vielä vuosikymmenienkin jälkeen tuore ja raskas.
Neljäs säkeistö suuntautuu tulevaisuuteen, Se on säkeistö rauhan puolesta. Ei sotaa milloinkaan! Säkeistön loppuun sisältyy myös rukous maan ja koko maailman puolesta.
Runoilija Anna-Mari Kaskinen on tehnyt runon sävellyskilpailukappaleeseen.
Anna-Mari Kaskinen (58) on laulurunoilija, vapaa kirjailija ja käsikirjoittaja, joka suoritti kansainvälisen ylioppilastutkinnon Kanadassa 1977 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistossa 1986. Hän toimi Lastenmaa-lehden päätoimittajana vuodesta 1992, mutta jäi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 2001. Kaskinen on kirjoittanut runojen lisäksi mm. romaaneja, näytelmiä ja musikaaleja sekä useita messuja, joista tunnetuin on Afrikkalainen gospelmessu (1982). Kaskisen tuotanto erittäin laaja sisältäen n. 170 teosta. Hänen runojaan on käännetty useille eri kielille. Kaskinen on ollut vuodesta 2004 kirkolliskokouksen jäsen.