Kelan tilasto rintamalisän saajista kertoo, että tämän vuoden alussa veteraaneja oli keskuudessamme vielä 5886. Miehiä näistä on 2752, naisia 3134. Vuosi sitten määrä oli 7836, reilu kymmenen vuotta sitten yli viisinkertainen.

31.12.2020 tilanteen mukaan laskettu tilasto elää koko ajan ja määrä on luonnollisesti jo nyt vanhentunut. Tälle on karu selitys: luontainen poistuma. Vuodessa määrä vähenee noin 2500 veteraanilla, mikä tarkoittaa noin seitsemää veteraania per päivä.

Veteraaniliittojen edunvalvonnassa on viime vuosina saatu aikaan merkittäviä saavutuksia: 1.11.2019 alkaen saatiin voimaan veteraaniliittojen ajama lakimuutos, jolla kaikista veteraanien kotona asumista tukevista palveluista saatiin maksuttomia ja 1.4.2020 alkaen veteraaneille ja miinanraivaajille maksettavaan rintamalisään saatiin historiallinen korotus, jolla lisä nousi yli kaksinkertaiseksi. Työ kunniakansalaistemme eteen kuitenkin jatkuu, veteraaniliitoista vakuutetaan.

– Rintamalisää korotettiin 50.29 eurosta 125 euroon, mutta se jäi silti veteraaniliittojen alkuperäisestä esityksestä, eli 200 eurosta. Tämä on yhä tavoitteemme, jonka toivomme saavan voimaan vielä tämän vuoden aikana, Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu kertoo.

– Kiire tällä on, niin nopeasti veteraanien määrä koko ajan vähenee. Meillä on kunniavelka maksettavana.

Viimeinen veteraani kuolee Kelan ennusteen mukaan vuonna 2036.

[br]

Veteraaniliittojen edunvalvonta sekä tuki- ja huoltotyö on perinteisesti ulottunut myös veteraanien leskiin ja puolisoihin, muistuttaa Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo.

– Veteraanien tilanteen paraneminen on vaatinut pitkäjännitteisen työn, mutta sen ansiosta pystymme nostamaan heidän leskensä ja puolisonsa edunvalvontatyömme tulevien tavoitteiden suhteen entistä keskeisempään asemaan, hän vahvistaa.

– Heidän roolinsa veteraaniemme rinnalla ja tukena sodanjälkeisinä vuosina on merkittävä. Monen sodan traumatisoiman miehen kohdalla he olivat ainoa vertaistuki, joka veteraanilla oli apunaan. On myös hyvä muistaa, että hekin ovat omalla panoksellaan olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nyt elämme, jatkaa Karhu.

Valitettavasti tämä ei ole näkynyt yhteiskunnan heille tarjoamissa palveluissa

– Sotiemme veteraanien puolisot ovat päässeet kuntoutukseen yhdessä veteraanin kanssa, mutta heidän kuntoutusoikeutensa on ollut sidoksissa veteraanin kuntoutusjaksoihin. Kun veteraani kuolee, ei leskelle ole enää tarjolla kuntoutusta. Myös veteraanille tarjotut kotipalvelut, joista puolisokin on päässyt hyötymään, lakkaavat, Karhu paljastaa.

Veteraanien puolisoiden itsenäinen kuntoutusoikeus hyödyttäisi myös matalavammaisiksi luokiteltujen sotainvalidien puolisoiden asemaa, sillä tällä hetkellä itsenäinen kuntoutusoikeus on olemassa vain niillä, joiden sotainvalidipuolison haitta-aste on 20% tai enemmän.

[br]

[br]

Rintamalisää maksetaan miehille myönnetyn rintamasotilastunnuksen, naisille myönnetyn rintamapalvelutunnuksen, linnoittajille myönnetyn rintamatunnuksen sekä miinanraivaajatunnuksen saaneille. Sitä maksetaan myös ulkomaille. Joulukuussa 2020 lain 119/1977 perusteella sosiaaliturvasopimuksien puitteissa maksettiin rintamalisää ulkomailla asuville veteraaneille 107 henkilölle, joista miehiä 59 ja naisia 48. Syyskuussa 2020 lain 988/1988 perusteella rintamalisää maksettiin 37 henkilölle, joista miehiä 21 ja naisia 16.

Miinanraivaajatunnuksen perusteella rintamalisää sai joulukuussa 2020 Suomessa 168 henkilöä.

[br]

[br]

Vaikka veteraanien määrä vähenee, elävät veteraanit yhä pidempään. Miesten keski-ikä on jo 95,8 ja naistenkin 94,7 vuotta.

Nuorimmat veteraaneista ovat 86-vuotiaita, mikä selittyy sillä, että veteraanitunnuksen saaneiden joukossa on sotatoimialueilla evakuointitehtävissä nuorina tyttöinä toimineita sekä esimerkiksi lähetteinä toimineita sotilaspoikia. Vanhin on puolestaan jo 108.

Tämä näkyy myös Sotaveteraaniliiton, jäsenmäärältään liitoista suurimman, jäsenistössä.

– 100 vuoden ylittäneitä on veteraaneissamme kaikkiaan 428, tänä vuonna rajapyykin tulee ohittamaan 327 kunniakansalaista, jäsenrekisteristä kerrotaan.

[br]

[br]

Viime vuonna siirryttiin maassamme historialliseen tilanteeseen, sillä enemmistö elossa olevista veteraaneista on nyt naisia. Syy tähän on siinä, että naisveteraanit ovat keski-iältään jonkin verran miespuolisia veteraaneja nuorempia ja elävät tilastollisesti pidempään.

Naisille myönnettyjä rintamapalvelutunnuksia on myönnetty mm. lottina, sotilaskotisisarina, Punaisen Ristin apusisarina, ilmatorjunta- ja evakuointitehtävissä sekä työvelvollisina sotien aikana toimineille naisille.

[br]

[br]

Oman kuntasi veteraanien määrän pääset tarkistamaan tästä. Kaikkialta Suomesta ei tarkkaa tilastoa ole enää saatavissa, sillä kunnat, joissa on neljä tai vähemmän veteraania, eivät nouse tilastoon yksilösuojalain vuoksi.