Tänä vuonna perustamisensa 100-vuotisjuhlaa viettävän Lotta Svärdin juhlavuosi näkyy myös Tuusulassa sijaitsevassa Lottamuseossa. Museoon avautumassa oleva Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta– näyttely kertoo, kuinka merkittävä rooli naisilla oli suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa aina itsenäistymisestä tähän päivään.
[br]
[br]
– Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta- näyttely on sadan vuoden aikamatka täynnä mielenkiintoisia tarinoita, kiinnostavia yksityiskohtia ja vivahteikkaita elämänkohtaloita. Näyttelyyn on valittu museon ainutlaatuisista kokoelmista kiehtovimmat valokuvat, ennen julkaisematonta arkistoaineistoa ja lottien henkilökohtaista esineistöä, kertoo Lotta Svärd Säätiön viestintäpäällikkö Miia-Susanna Koski.
[br]
[br]
Hänellä on myös vinkkinsä näyttelyn tarjontaan.
– Eräs erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus on Elvi Eljalan lottareppu. Lottapiiri antoi komennukselle lähtevälle lotalle kaikki tarvittavat varusteet, jotka oli komennuksen jälkeen palautettava. Todellisuudessa varusteet kuluivat usein loppuun, eikä monella ollut kotiinpalatessa muita vaatteita kuin lottapuku. Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen osa lotista hävitti kaikki merkit lottajärjestöön kuulumisesta ja vaikeni sodanaikaisesta toiminnastaan. Kaikki eivät lottavarusteistaan kuitenkaan luopuneet, vaan ne laitettiin piiloon.
Lotta Eljalan lottapuku ja reppu sisältöineen löytyivät 2017 hänen kotinsa ullakolta, minne ne oli todennäköisesti pakattu jo kesällä 1945.
[br]
[br]
– Näyttelyn keskiöön nousee suomalaisten naisten vapaaehtoinen työ, joka linkittyy kiinteäksi osaksi kansakuntamme kehitystarinaa. Juuri itsenäistyneessä Suomessa lottajärjestö mahdollisti jäsentensä aikaisempaa vahvemman yhteiskunnallisen osallistumisen, Koski kertoo.
[br]
[br]
Koulutuksen kautta toimintavalmiutta
Lottajärjestön keskeinen tavoite oli tarjota jäsenilleen koulutusta yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tämän merkitystä ei 2000-luvun ihminen heti ehkä oivaltaisikaan.
– Monille naisille Lotta Svärd -järjestön kurssit olivat 1920–1930-lukujen Suomessa ainoa mahdollisuus opiskeluun kansakoulun jälkeen, Koski huomauttaa.
[br]
[br]
Lottamuseon näyttelyssä museovierailijalle tarjoutuu tilaisuus tutustua lottien alkuperäisiin oppimateriaaleihin ja luentomuistiinpanoihin. Miten muun muassa sääoppia ja lentokonetyyppitunnistusta harjoiteltiin, entäpä ruokalistojen laatimista ja reseptiikan ainesosien laskemista? Ajan hengestä puolestaan kertovat uniikit valokuvat ja 1940-luvulla lottaopistolla kuvattu filmi.
[br]
[br]
[br]
Vuotuinen vierailijamäärä on normaalisti n. 18 000 eikä ihme: upea Lottamuseo on tutustumisen arvoinen päiväkohde vähän kauempaakin saapuville. Ihasteltavaa ja ihmeteltävää riittää koko perheelle, eikä vähiten Lottakanttiini-kahvilan tai hykerryttävän Lottapuoti-museokaupan ansiosta. Sen verkkomyymälään pääset muuten asioimaan koska tahansa!
[br]
[br]
Älä myöskään unohda tutustua museon aukioloaikoina avoinna olevaan ulkonäyttelyyn Sairasjunan matkassa (vapaa pääsy!).
[br]
[br]
Työtä rauhan aikana ja sodan varjossa
Alun alkaen Lottajärjestön toiminnan keskiössä oli suojeluskuntajärjestön tukeminen, mutta hyvin nopeasti järjestön vapaaehtoinen työ laajeni laajemmankin sosiaalisen huollon piiriin.
– Ennen sotia ja pulavuosina lotat harjoittivat laajamittaista hyväntekeväisyystoimintaa, yhdessä muiden avustusjärjestöjen muun muassa Suomen Punaisen Ristin ja Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Lottajärjestön paikallisosastoissa lotat keittivät päivittäin ruokaa hädänalaisille sekä keräsivät ruokatavaraa ja vaatteita jaettavaksi, Koski kertoo ja lainaa erään kotirintamalotan muisteluita.
”Aikaa sai riittämään, kun päivää jatkoi yöhön myöhään ja jätti vähempiarvoisia töitä tekemättä. Ei näistä töistä palkkaa kukaan kotirintamalla saanut, eikä odottanutkaan!”
[br]
[br]
– Sota-aikana lottien yhteiskuntavastuu näyttäytyi muun muassa heikompiosaisista huolehtimisena, sotapakolaisten matkan turvaamisena, vanhusten ja lasten auttamisena sekä sairaiden hoitamisena ja tämä ajatus on yhä keskeinen osa nykytoimintaamme, Koski muistuttaa.
[br]
[br]
Lottien työhön niin sodan, kuin rauhankin aikana museovierailijan johdattaa lotille aikoinaan kuulunut esineistö, runsas valokuvamateriaali ja lottien koskettavat omakohtaiset muistot. Yksi heistä on muuan pikkulotta Carlberg, joka sotien jälkeen tuli tunnetuksi mm. maamme ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä Elisabeth Rehninä!
”Me naiset ja tytöt uskoimme sodan joskus loppuvan, uskoimme tulevaisuuteen. Rakensimme mielessämme parempaa aikaa.”
[br]
[br]
Yhteiskuntavastuuta koronan aikaan
1944 välirauhansopimuksella lakkautetun Lotta Svärdin toiminta jatkuu nykyään Lotta Svärd säätiönä. Juhlavuoden kantavana teemana on yhteiskuntavastuu, mille koronapandemia antoikin ihan omanlaisensa merkityksen.
[br]
[br]
– Tällä hetkellä vastuun kantaminen muista tarkoittaa sitä, että teemme oman osamme koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja tuemme tilanteen seurauksena ahdinkoon joutuneita suomalaisia. Tästä yhtenä esimerkkinä on säätiön viime vuonna kriisin kohdanneille lapsiperheille suunnattuun pikaiseen ruoka-apuun ohjattu 100 000 euron lahjoitus, kerrotaan säätiön sivuilla.
Näyttelyn osalta halu toimia vastuullisesti tarkoittaa sitä, että museon näyttelyt pysyvät suljettuina ainakin maaliskuun alkuun saakka, minkä jälkeen tilannetta arvioidaan tuolloin voimassa olevien koronarajoitusten pohjalta uudelleen. Onneksi on kuitenkin modernit viestintätyökalut.
[br]
[br]
– Lottamuseon museolehtori Anna Jantunen esittelee näyttelyä videotervehdyksin Lottamuseon Facebook-sivulla. Tervetuloa seuraamaan Lotta Svärd 100 -juhlavuoden näyttelyyn liittyviä päivityksiä siis sinnekin!
Ensimmäiset esittelyistä on jo julkaistu ja löytyvät täältä ja täältä.
[br]
[br]
Syvärannan Lottamuseo
Rantatie 39, 04310 Tuusula
[br]
[br]
Lotta Svärd 100- vuotisjuhlavuosi on näkyvästi esillä myös Sotaveteraaniliiton viestinnässä ja Lotta Svärd- järjestöä eri teemojen kautta käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuoden aikana niin nettisivuillamme kuin Kenttäpostia-lehdessämme.
[br]
PS. Joko luit tämän?