Suomen ja Venäjän hallitusten välinen sopimus II maailmansodan seurauksena menehtyneiden sotilaiden muiston vaalimisesta avasi 1992 tiet luovutetun alueen sankarihautausmaiden hoitamiselle. Opetusministeriön alaisen Sotavainajatoimikunnan kautta myönnettiin useita avustuksia hauta-alueiden kunnostamiseen ja uusien muistomerkkien aikaansaamiseen. Kokonaiskuva hautausmaiden tilanteesta jäi kuitenkin epäselväksi.

Lokakuussa 1998 silloinen Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari pyysi Opetusministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin tietojen kokoamiseksi kaikista luovutetun alueen sankarihautausmaista ja niiden tilasta. Tehtävä annettiin juuri perustetulle Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle.

Työhön ryhdyttiin ripeästi. Aiemmin koottujen tietojen ja pitäjäyhteisöiltä saatujen lisäselvitysten perusteella syntyi jo tammikuussa 1999 yhteenveto luovutetuille alueille jääneistä sotilashautausmaista ja niiden muistomerkeistä. Tällä tavoin saatiin koottua tärkeätä tietoa hautausmaiden perustamisesta, käytöstä ja myöhemmistä kunnostustoimenpiteistä.

Hautausmaatietoja päivitettiin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen 2002 tekemillä maastokierroksilla. Karjalan Liitto ja silloinen Viipuri-keskus puolestaan tuottivat 2004 ja 2008 kootun cd:n ”Suomalaiset hautausmaat Karjalan tasavallassa ja Leningradin oblastissa”. Tiedot olivat osittain hataria ja puutteellisia. Ensimmäisen kerran saatiin kuitenkin hautausmaiden paikkatietoja talteen.

Jotain oleellista kuitenkin vielä puuttui. Ei ollut tarkkoja karttatietoja, haudattujen luetteloita eikä valokuvia. 2010-luvulle tultaessa kävi selväksi, että Venäjän viranomaisten kanssa asioitaessa juuri näitä tietoja tarvittiin. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys laati 2013 muistion, jossa eräänä ehdotettuna toimenpiteenä oli päivitetyn tiedon kokoaminen hautausmaista. Tarve tunnistettiin myös Karjalan Liitossa, jonka kanssa hanketta ryhdyttiin toteuttamaan yhteisessä työryhmässä.

Tilannekartoituksen työsuunnitelma täsmentyi vuoden 2019 aikana ja varsinainen sähköinen kysely pitäjäyhteisöjen valitsemille vastaajille avattiin tammikuussa 2020. Kyselyn käytännön toteuttamisesta ja rahoittamisesta vastasi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys. Teknisen ratkaisun ja sivustopohjan rakentamisen palveluntuottajana oli Integral Oy. Taloudellisesti hanketta tuki Maanpuolustuksen kannatussäätiö.

Pitäjäyhteisöiltä saadun vastausaineiston jälkikäsittelystä internet-sivustoksi on vastannut Karjalan Liitto. Käytännön työn on tehnyt projektiassistentti Eija Vänskä-Sinkkonen. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ja Maanpuolustuksen kannatussäätiö ovat tukeneet hankkeen loppuun viemistä.

Talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11.2021 julkistettu sähköinen sivusto sisältää tietoja 44 pitäjän alueella olleista 53 talvi- ja jatkosodan sankarihautausmaasta. Varsinaisen Karjalan lisäksi mukana ovat myös Petsamon ja Sallan luovutettujen alueiden kolme sankarihautausmaata. Näiden varsinaisten sankarihautausmaiden lisäksi sivustolle on sijoitettu perustiedot edelleen pysyvinä hautapaikkoina olevista seitsemästä jatkosodan aikana perustetusta kenttähautausmaasta.

Hautausmaakyselyyn saadut vastaukset ovat olleet tiedoiltaan hyvin erilaisia ja eritasoisia. Viimeistelyvaiheessa tietoja on yhdenmukaistettu ja täydennetty vuoden 1999 selvityksestä sekä monista muista lähteistä hankituilla tiedoilla. Jonkin verran on jäänyt puuttumaan yksittäisten hautojen sijaintia osoittavia hautakarttoja sekä haudattujen luetteloita, joita arkistoista ei ole löytynyt. Paikallisia hoitosopimuksia tehtäessä nämäkin tiedot olisivat kokemuksen mukaan kuitenkin tarpeellisia. Pitäjäyhteisöt ovat joka tapauksessa sivuston aineiston tuottajina tehneet mittavan työn.

Hankkeen alkuperäisenä ajatuksena olleesta hautausmaiden paikkatietojen yhdistämisestä venäläisiin karttoihin on toistaiseksi luovuttu. Tietokantaan ei myöskään ole otettu pitäjäyhteisöjen paikallishallinnon viranomaisten kanssa tekemiä hoito- ja suojaamissopimuksia. Nämä tulevat kuitenkin olemaan tarvittaessa saatavilla.

Hautausmaakyselyn kaikki vastaukset, joihin myös paikalliset sopimukset liitetään, on taltioitu erikseen hautausmaakohtaisiin kansioihin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen arkistoon. Näihin kansioihin on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös sellaiset laajemmat hautausmaakohtaiset taustahistoriat, joita ei julkiseen tietokantaan ole sen käyttäjäystävällisyyden ja luettavuuden takia lisätty.

WordPress- alustalle rakennetun hautausmaasivuston sisältöä on mahdollisuus julkaisemisen jälkeen korjata ja täydentää. Myös joitakin asiakirjojen liittämiseen liittyviä teknisiä ratkaisuja joudutaan vielä etsimään. Sivustoa koskeva palaute ohjataan Karjalan Liitolle, joka vastaa muutosten hallinnasta. Tavoitteena on, että meillä olisi jatkuvasti käytettävissä mahdollisimman ajantasainen monia eri tarpeita palveleva tietopohja.

Hautausmaatiedoston kokoajina toivomme, että avattava sivusto palvelee mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa ja että muutkin kuin karjalaisia sukujuuria omaavat internetin selaajat sen löytävät. Luovutetun alueen sankarihautausmaat ovat erottamaton osa suomalaista historia- ja kulttuuriperintöä, joka ansaitsee enemmän tuhoutumisen estämisen lisäksi tulla suojelluksi myös unohtumiselta.

Hautausmaasivuston osoite on www.karjalansankarihautausmaat.fi.

Pertti Suominen
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja