Jääkäriperinnettä ylläpidetään marssilla Lapissa

Jääkäriperinnettä ylläpidetään marssilla Lapissa

Parhaat marssivat 24 tunnissa lähes 130 kilometriä

Suomalaisten jääkärien perintöä on pidetty Sodankylässä yllä Jääkärimarssilla vuodesta 2017. Tavallisesti Jääkärimarssilla viitataan tietysti Saksassa jääkärikoulutuksessa olleen Heikki Nurmion sanoittamaan ja Jean Sibeliuksen säveltämään upeaan teokseen, mutta Sodankylässä kyse on äärimmäisestä fyysisestä testistä. Osallistujat nimittäin kävelevät 24 tunnissa niin pitkälle kuin suinkin jaksavat.

Uudet 26 Jääkärimestaria perinteisellä Joutselän patsaalla Sodankylän varuskunnassa kesällä 2021.

Viime elokuussa marssilla mitattiin kaikkien aikojen ennätystulos. Edellinen, iltapäivälehdessäkin noteerattu, alikersantti Atte Halosen 120 kilometrin noteeraus painui historiaan, kun alikersantti Aarni Laakkonen taivalsi elokuun lopussa vuorokauden aikana peräti 127,72 kilometriä. Ennätys syntyi reserviläisten Jääkärimarssilla, Halonen puolestaan käveli oman huippulukemansa Jääkäriprikaatin valmiusyksikön tapahtumassa, joita järjestetään kahdesti vuodessa, yksikön palvelusajan loppuvaiheessa. Näissä sessioissa jokaiselta valmiusyksikköläiseltä vaaditaan vähintään 50 kilometrin taivallusta – tai uutta yritystä.

Viime vuosien aikana yhteensä yli 150 marssijaa on pokannut itselleen Jääkärimestarin tittelin, joka irtoaa vähintään 100 kilometrin marssimisesta. Jääkärimestareita on leivottu sekä valmiusyksikön tapahtumissa että reserviläistapahtumissa, joita Lapin aluetoimisto järjestää suuren kysynnän vuoksi reserviläisille kahdesti vuodessa. Mestarien listaan kuuluu niin varusmiesten, reserviläisten kuin kantahenkilökunnan edustajia.

Valtaosa taittaa matkan pareittain tai pienessä ryhmässä. Kuvassa takana 23 helteistä kilometriä kesäkuussa 2021.

Talvisin marssimuotona on, lumitilanteen salliessa, kävelyn sijaan hiihto. Marssijoiden varustuksena on maastopuku, aseja taisteluvyö tai vähintään 6 kilon painoinen reppu. 30 ensimmäistä kilometriä tulee marssia kumisaappaissa, ja loppumatkalle jalkinevalinta on vapaa. 15 kilometrin välein on mahdollisuus huoltotaukoihin. Lopputulos ratkaisee, joten kävelyvauhtinsa jokainen päättää itse.

Luonnollisesti myös pohjoisen olosuhteet vaikuttavat tuloksiin: Kesällä on useimmiten lämmintä ja valoisaa, marras-joulukuussa taas valtaosa matkasta taitetaan pimeässä ja liukkaalla alustalla.

Jääkäriprikaatiin kuuluva Lapin jääkäripataljoona on Polkupyöräpataljoona 1:n perillinen ja suomalaisten runsaat 100 vuotta sitten muodostaman Kuninkaallisen preussilaisen jääkäripataljoona 27:n perinnejoukkoosastoista numero yksi.

Sodankylässä on siis marssittu vuodesta 2017, mutta Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen tietoon tapahtuma tuli hieman viipeellä. Vuoden 2021 marsseilla JP27:n perinneyhdistyksen Lapin osasto kuitenkin oli henkisesti paikalla, vaikka korona estikin konkreettisen läsnäolon. Kesän ja talven parhaat marssijat saivat perinneyhdistykseltä jääkäripuukon ja kymmenen parasta uutta Jääkärimestaria palkittiin Jääkärien työ itsenäisyyden puolesta –kirjalla.

Erinomaisen kuvan Jääkärimarssin asettamista fyysisistä ja henkisistä haasteista saa lukemalla varusmiestoimittaja Jiri Avilan jutun aiheesta Ruotuväki-lehdestä. Avila osallistui marssille loppuvuodesta 2020, tavoitteenaan 100 kilometrin suoritus. Tarina etenee kuin jännityskertomus, joten eipä pilata lukuelämystä ja jätetään tässä paljastamatta, onnistuiko yritys.

Jääkärimarssin, sen alkuperäisen, ensiesityksestä tuli tammikuussa 2018 kuluneeksi sata vuotta.

Vapaussodasta toisen maailmansodan rintamille

Lähes 1600 suomalaista lähti keisarillisen Venäjän aikana 1910-luvun puolivälissä hakemaan salaista sotilaskoulutusta Saksassa – maanpetossyytteiden uhalla. He osallistuivat taisteluihin Saksan itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa, mutta ratkaisurooliin jääkärit nousivat palattuaan Suomeen ja keskelle vapaussotaa.

Toisessa maailmansodassa jääkärien osaamista ja kokemusta tarvittiin taas tositoimissa: Sadat heistä osallistuivat talvi- ja jatkosotaan sekä Lapin sotaan: Osa kenraaleina, osa rivimiehinä ja valtaosa sotilasarvoltaan jotain näiden kahden välillä.

 

Kuvat: Lapin Jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Mikko Kuokka