Suomen itsenäisyyden kuluvana 100-vuotisjuhlavuonna myös veteraanit ovat olleet tavanomaista näkyvämmässä roolissa. Oman osansa ovat saaneet myös muista maista Suomeen vapaaehtoisina tulleet sotaveteraanit ja sankarivainajat.

Suomen armeijan rinnalla taisteli talvisodassa liki 12 000 vapaaehtoista 18 eri maasta. Eniten (n. 8260) vapaaehtoisia saapui Ruotsista, toiseksi eniten (1010) Tanskasta.

[br]

[br]

7.12. Hietaniemen hautausmaalla paljastettiin Tanskan valtion lahjoittama muistomerkki talvisodassa kaatuneille tanskalaisille. Muistokivi sijaitsee ruotsalaisvapaaehtoisille vuonna 1984 pystytetyn muistokiven vieressä. Entuudestaan tanskalaisvapaaehtoisille omistettuja muistolaattoja ja -kiviä löytyy Suomesta Oulusta ja Loviisasta.

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan lisäksi tilaisuudessa puhui myös Tanskan kansankäräjien puhemies Pia Kjaersgaard, joka kertoi maan ihailusta suomalaista sinnikkyyttä kohtaan.

[br]

[br]

– Suomen historia on dramaattinen ja raju. Suomen asukkaat ovat käyneet läpi kovia koettelemuksia ja suurta kärsimystä. Teidän historianne tunnetaan myös Tanskassa, ja me ihailemme teidän taisteluanne ja vaatimustanne olla vapaa ja itsenäinen valtio.

Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939, kohtasi neuvostoliittolainen aggressio kiivaan suomalaisen vastarinnan, Se oli Daavidin taistelua Goljatia vastaan. Jättiläinen idästä tuli suomalaisen sisun yllättämäksi. Suomi kieltäytyi alistumasta, ja puolustuslinja oli vahva. Sotataktisen kekseliäisyyden avulla onnistui Suomen aluki kukistaa Neuvostoliiton voima.

Suomalaisten taistelutahto ei Kjaersgaardin mukaan voinut olla tekemättä vaikutusta myös naapurimaihin.

– Suomen taistelu itsenäisyydestä herätti sympatiaa ja ihailua. Kaikkialla maailmassa pystyttiin samaistumaan niihin arvoihin, joihin Suomi perusti vastarintansa. Oikeuteen olla vapaa ja oman itsensä herra. Demokratia diktatuuria vastaan.

Ne ovat arvoja, jotka vetosivat moniin nuoriin miehiin muissa Pohjoismaissa. Tanskasta matkusti 1000 vapaaehtoista Suomeen taistellakseen yhdessä Suomen kansan kanssa.

Ne tanskalaiset, jotka lähtivät Suomeen, olivat valmiita taistelemaan ja kuolemaan heitä itseään paljon suuremman asian puolesta. He tunsivat, että hedät oli kutsuttu puolustamaan Suomen vapautta ja Tanskan kunniaa eleenä pohjoismaiselle veljeskansalle. Se on ylpeyttä herättävä kappale tanskalais-suomalaista historiaa, joka meillä on velvollisuus säilyttää hengissä tuleville sukupolville.

[br]

[br]

Muistokivi tekee kunniaa suomalaisuudelle, Kjaersgaard kertoi.

– Se on hakattu graniitista, joka tulee tanskalaiselta Bornholmin saarelta. Graniitti on materiaali, joka kuvastaa suomalaista sisua – lujaa, sitkeää ja kestävää. Kaikki ominaisuuksia, joita on käytettävä selviytyäkseen ankarassa ilmastossa.

Kjaersgaard muistutti, että kansallisuusrajat ylittävää puolustustahtoa on nähty maidemme välisessä historiassa aikaisemminkin.

– Tämä sankarihautausmaa kertoo myös tarinan 11 suomalaisesta, jotka vapaaehtoisesti tulivat Tanskaan auttamaan 1864, kun ajauduimme sotaan Preussin ja Itävallan kanssa. Yksi heistä, Herman Liikanen, makaa haudattuna tällä hautausmaalla. Tanskan kansankäräjät on tänään laskenut seppeleen hänen haudalleen kiitokseksi.

[br]