Ilmari Koppinen 100 vuotta

Ilmari Koppinen 100 vuotta

Veteraaniväestö elää yhä pidempään: 100 vuoden rajapyykin saavuttaa tänäkin vuonna 111 veteraanijäsentämme.

Yksi heistä on 8.1. Salossa syntymäpäiväänsä viettävä Ilmari Koppinen. Pitkän ikänsä salaisuudeksi Koppinen nostaa terveelliset elämäntavat sekä  liikunnan. Miehen aktiivisuus onkin hengästyttävää: vielä muutama vuosi sitten pyörän matkamittariin kertyi kilometrejä vuodessa peräti 4000.

 [br]

Ilmari Koppisen kunto on tutkitusti ikäisekseen hämmästyttävä

[br]

Raumalla syntynyt Koppinen jäi orvoksi 12-vuotiaana. Kansakoulunopettajaäiti kuoli Ilmarin  ollessa kuusivuotias, matematiikan lehtorina toiminut isä menehtyi kuusi vuotta myöhemmin. Koppisen mukaan vaatimattomat lähtökohdat antoivat hänelle sitä luonteenlujuutta, johon hän myöhemminkin elämässään turvasi. Toinen häntä läpi elämän kannatellut voima oli kristillinen vakaumus: sodastakin hän kertoo  selviytyneensä ”suojelusenkeleitten hoivatessa häntä”.

3 vuotta, 4 kuukautta ja 29 päivää kestäneen sotilasuransa aikana Koppinen toimi niin vartioaseman päällikkönä, keskiö- ja viestiupseerina kuin liikenteenvalvonnassa mm. Suomussalmen, Äänislinnan (Petroskoi) sekä Rukajärven suunnilla.

Tammikuussa 1942 hän oli mukana Suomen armeijan suurimmalla partioretkellä Muurmanninradalla.  1924 miehestä ja peräti 268 hevosesta koostuvan partioretken olosuhteet olivat sietämättömät: pakkanen paukkui pahimmillaan yli 50 asteessa.

Pisin hänen komennuksistaan alkoi päämajan liikennejoukkueessa kenraali Airon alaisuudessa 4.5.1943. Tässä tehtävässä Koppinen toimi kotiuttamiseensa saakka 17.11.1944. Liikennetarkkailutehtävissään hän tuli kerran pysäyttäneeksi Mikkelin liepeillä myös marsalkka Mannerheimia kuljettaneen auton. Ylipäällikkö suhtautui sotapoliisien tehtävään kuitenkin kunnioituksella. Mannerheimin kohteliaisuus jäikin Koppisen mieleen miellyttävänä muistona: ”eivät kaikki upseerit olisi vaivautuneet edes kuuntelemaan ilmoitusta loppuun saakka!”

Viikko ennen kotiuttamista Koppinen palkittiin neljännen luokan Vapaudenristillä.

Sodan jälkeen Koppinen loi menestyksekkään uran toimien mm. Salon kaupungingeodeettina sekä Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston apulaisprofessorina. Parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin veteraaniurheilijana, missä hänen menestyksensä onkin ollut vähintäänkin häkellyttävä.

[br]

Ilmari Koppinen satoine mitaleineen

[br]

 Ensimmäistä kertaa Koppinen kuuli Suomen veteraaniurheilutoiminnasta vuonna 1987. Vielä samana vuonna hän osallistui ensimmäisiin kisoihinsa, joista tuomisena oli SM-hopeaa. Varsinainen kipinä veteraaniurheiluun syttyi seuraavana vuonna, jolloin 70-vuotias Koppinen osallistui Italian Veronassa ensimmäisiin EM-kisoihinsa, joissa hän yllätyksekseen hän voitti 80 metrin aitojen Euroopan mestaruuden.

Kaikkiaan hän ehti veteraaniurheilijana saavuttaa SM-, PM-, EM- ja MM-tasolta yhteensä 1 636 kisamitalia. Koppisella on kaikkiaan 12 maailmanmestaruusmitalia. Hän pitää myös edelleen hallussaan vuodelta 2008 peräisin olevaa, M90-sarjan 300 metrin aitajuoksun maailmanennätystä.

[br]

Ilmari Koppinen linnan juhlissa vuonna 2015

[br]

Urheilu-uransa lisäksi Koppinen oli perustamassa kotikaupunkinsa Rauman partiotoimintaa ja on kunnostautunut myös perinnetyössä sekä veteraanikuorolaulajana. Suuri yleisö pääsi todistamaan hänen lahjojaan vuonna 2015 Linnan juhlissa nähdyssä; presidenttiparille osoitetussa spontaanissa lauluesityksessä. Presidentti Niinistö ei tuolloin ollut todellakaan ainoa, joka ei selvinnyt Veteraanin iltahuudosta kuivin silmin.

Leskeksi Koppinen jäi vuonna 2007, mutta neljä lasta, kuusi lastenlasta ja kuusi lastenlastenlasta ovat pitäneet huolen siitä, ettei yksinäisyydestä ole ollut huolta.

[br]

Ilmari Koppinen IS:n haastateltavana vuonna 2017

 [br]

PS. Ilmari Koppisen haastattelun Ilta-Sanomien 100 tarinaa sodassa – sarjassa löydät täältä!