Elokuussa 1941 Harjavallassa valmistauduttiin hautaamaan Kauko Kiurua, vain 19-vuotiaana kaatunutta oman kylän poikaa. Kolme päivää ennen hautajaisia kaikki kuitenkin muuttui.

Arkussa lepäävä ruumis ei ollutkaan Kaukon.

[br]

[br]

Satakuntalaisten riveissä rintamalle

Kannaksen Räisälästä syntyisin olevan, mutta Harjavallan Hiirijärvelle asettuneen maanviljelijäpariskunnan Matti ja Vilhelmiina Kiurun poika Kauko oli jatkosodan syttyessä täyttänyt juuri 19 vuotta. Jonkin verran sotilaskoulutusta saaneena hänet lähetettiin heti jatkosodan alussa rintamalle, missä hänet sijoitettiin muista satakuntalaismiehistä koostuvaan 15. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 15 toisen pataljoonan 5. komppaniaan.

Satakuntalaiset olivat aloittaneet etenemisensä Simpeleeltä Hiitolan suuntaan 31.7.1941. Harjavaltalaisia oli sijoitettu runsaasti juuri Kaukon pataljoonaan. Taistelut olivat ankaria aivan alusta saakka ja vaativat paljon uhreja. Erityisesti näin oli 5.8.1941, joka muodostui merkittäväksi myös Kaukon sotapolulla. Mutta sitä, kuinka merkittäväksi, ei vielä tuolloin tiennyt kukaan.

Taisteluissa hän ei ollut ehtinyt olla vielä viikkoakaan.

[br]

[br]

Tuona päivänä käytiin ns. Pirunvuoren verisiä taisteluja Simpeleen ja Hiitolan välisessä metsämaastossa Änkilänsalossa. Harjavallan sankarihautausmaalta löytyy 12  hautaa, joissa lepäävien sotilaiden omaiset saivat 5.8.1941 viesteistä pelätyimmän.

”Velvollisuuteni on ilmoittaa, että poikanne on kaatunut taistelussa

Isänmaan vapauden ja kaiken sen puolesta, mikä meille on pyhää ja kallista”.

Kiurun perhe oli heistä yksi.

[br]

[br]

Yllättäviä uutisia

Jonkin ajan päästä Harjavaltaan tuotiin rautateitse arkku, johon oli kiinnitetty Kaukon tuntolevy ja nimi. Kertoman mukaan hiirijärveläinen Eero Virtanen oli ollut tunnistamassa kaikki Harjavaltaan tulleet sankarivainajat ja oli tämän arkun kohdalla hiustenväristä päätellen esittänyt epäilyksensä, ettei vainaja olisikaan Kauko.

Murheen vallassa Kiurut alkoivat valmistella hautajaisia. Kolme päivää ennen hautajaisia perhe sai kuitenkin uuden viestin, joka muutti kaiken.

Vieraalla käsialalla kirjoitetussa kortissa oli terveiset Kaukolta sekä tieto siitä, että hän oli haavoittunut ja makasi parhaillaan Hämeenlinnan sotasairaalassa. Kortin kirjoittaja oli Ahveniston parantolaan perustetussa sotasairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja.

Tuntematon sotilas siunattiin ja haudattiin Harjavallan sankarihautaan.

Kauko itse kertoi myöhemmin saaneensa konekiväärisuihkun vasempaan käteen ja kainaloonsa. Verenhukka oli niin suuri, että vaikka oli kirkas päivä, hänen silmissään musteni. Alati heikentyvät voimat johtivat siihen, ettei hän jaksanut ryömiä paikalta turvaan.

Toinen harjavaltalainen, Vilho Virta, oli kuitenkin onneksi kuullut haavoittuneen valituksen.

– Hän veti oman henkensä uhalla minut suojaan ja saamaan ensiapua. Pelastumisestani saan Jumalan lisäksi kiittää ”Vilkkua”.

[br]

[br]

Arvoitus jäi vaivaamaan

Sille, miten hänen tuntolevynsä joutui tuntemattomaksi jääneen kaatuneen sotilaan mukaan, ei hän koskaan löytänyt selitystä.

– Kuka hän on ja ketkä häntä kaipaavat? Minä käyn kerran pari vuodessa katsomassa Tuntemattoman sotilaan hautaa, jonka kiveen oli aikomus kirjoittaa minun nimeni.

Kaatumisilmoituksen seurauksena Kaukon nimi oli pyyhitty elävien kirjoista Räisälän seurakunnassakin.

– Hain jatkosodan hiljaisina aikoina papinkirjaa mennäkseni katsomaan kotipaikkaa Karjalaan. Räisälän silloinen pappi katsoi kirkonkirjaa ja sanoi että Kauko Kiuru on kaatunut Simpeleellä elokuussa 1941.

Kauko Kiuru sai elää Harjavallassa täyden ja merkittävän elämän. Hän sai perheen ja työskenteli maanviljelijänä sekä Outokummun Harjavallan tehtailla. Toimelias veteraani tunnettiin myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon aktiivisesti vaikuttaneena miehenä. Sodassa menettämänsä synnyinseudun muistoa hän vaali mm. Harjavallan Karjalaseurassa.

Kauko Kiurun oma nimi kaiverrettiin hautakiveen vasta 27.5. 2005 hänen kuoltuaan lähes 83-vuotiaana.

Harjavallan sankarihautausmaan tuntemattoman sotilaan tarina jäi kuitenkin askarruttamaan muitakin. Jatkoa on siis luvassa…!

Päivitetty 20.3.: Näyttää siltä, että arvoitus on saanut vastauksensa! Lue lisää täältä!

Jutun pohjana ollut artikkeli (Jaakko Suontausta: ”Kuka on tämä Tuntematon sotilas sankarihaudassa?”) on julkaistu Satakunnan Sotaveteraanin Joulu 2018- lehdessä. Lehti toimitetaan kaikille jäsenille. Jäseneksi pääset liittymään tästä.