Huomenna 3.12.2019 Helsingin taivaalla taas jyrähtää, kun F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä lentää Helsingin Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin yli Ilmavoimien viimeisenä kunnianosoituksena yhdelle omistaan: marraskuussa 96-vuotiaana kuolleelle jatkosodan lentäjälle Johannes Brotherukselle.

Tuolloin 16-vuotias Brotherus palveli vapaaehtoisena jo Talvisodassa. Vahvan isänmaallisuutensa ja maanpuolustustahtonsa hän kertoi saaneensa lapsuudenkotinsa perintönä.

– Isä oli vapaussoturi ja suojeluskuntalainen, ja halusin jatkaa samoja portaita, kertoi Brotherus Helsingin Sanomille vuonna 2016.

Perintö on kulkenut myös seuraavalle sukupolvelle: Johanneksen poika Ilkka on toiminut pitkään Sotaveteraaniliiton luottamustehtävissä ja on ollut mukana myös sotalentäjien perintöä vaalivan Pilvenveikot-klubin toiminnassa.

[br]

[br]

Ilmavoimien upseerikurssi 13:n Brotherus suoritti vuosina 1941–1943 ja palveli valmistumisensa jälkeen joulukuusta 1943 heinäkuuhun 1944 hän palveli ohjaajana Hävittäjälentolaivue 24:ssa, jossa palveli moni Suomen maineikkaimmista lentäjistä.

Hänen lentueensa oli numero 2.

– Joulukuussa 1943 saapui Suulajärvelle Lentorykmentti 3:een eli Lentolaivue 24:een viisi juuri lentomerkin saanutta täydennysohjaajaa, joiden joukossa minäkin olin. Joppe Karhunen otti meidät vastaan. Kun siinä oli hetki ensin puhuttu, hän kysyi, että onko meillä jotain toivomuksia siitä, mihin lentueeseen tulisitte. Ainoa henkilö, jonka minä tunsin koko laivueesta oli Atte Nyman ja minä sanoin, että jos voisi päästä samaan lentueeseen, missä Atte on. Joppe sanoi, että ”joo, se on sitten kakkoslentue”, Brotherus muisteli uransa alkuvaiheita.

Atte Nymanin kuoltua vuonna 2013, oli Brotherus 2. lentueen henkilökunnan viimeinen.

[br]

[br]

Brotherus lensi Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 G-2 -hävittäjillä, saavuttaen kaksi vahvistettua ilmavoittoa Karjalan kannaksen yllä vuonna 1944. Hän oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen lentäjä, joka ampui alas Neuvostoliiton ilmavoimien Lend-Lease -avun puitteissa käyttöönsä saaman yhdysvaltalaisvalmisteisen Bell P-39 Airacobra -hävittäjän.

Heinäkuussa 1944 Brotherus siirtyi Tiedustelulentolaivue 16:een, jossa hän lensi jatkosodan viimeiset viikot kotimaisella VL Myrsky II -hävittäjällä.

Brotherus lensi vuosina 1941–1956 aktiivipalveluksessa ja kertausharjoituksissa yhteensä 22 ilmavoimien konetyypillä. Rakkaus lentämiseen antoi suunnan myös sodan jälkeiseen elämään: Teknillisestä korkeakoulusta lentokoneenrakennuksen diplomi-insinööriksi valmistuttuaan hän teki uran Valmet Oy:n ja Wärtsilä Oy:n palveluksessa ensin lentokoneinsinöörinä ja myöhemmin muun muassa laivanrakennusteollisuuden johtotehtävissä. Hän osallistui myös aktiivisesti sotalentäjien Pilvenveikot-klubin toimintaan sekä ilmailuhistorialliseen perinnetyöhön ja oli pidetty puhuja mm. Ilmailumuseon tilaisuuksissa.

Kaikkiaan Pilvenveikkoja on Ilmavoimien mukaan elossa enää alle 10.

Kapteeni Brotherus oli viimeinen elossa ollut Hävittäjälentolaivue 24:ssä palvellut ohjaaja.

[br]

[br]

Laivue saavutti talvi- ja jatkosodassa yhteensä 877 vahvistettua ilmavoittoa Fokker D.XXI, Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 -kalustolla, menettäen sotatoimitappioina vain 38 konetta ja 18 kaatunutta.

Hävittäjälentolaivue 24:ssä sotien aikana palvelleista ohjaajista kahdeksan palkittiin Mannerheim-ristillä, heistä kaksi (Ilmari Juutilainen sekä Hans ”Hasse” Wind) kahteen kertaan.

Tänä päivänä laivueen perinteitä ilmavoimissa vaalii Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31.

[br]

[br]

Ilmavoimat suorittaa ylilennon Johannes Brotheruksen muiston kunniaksi tiistaina 3. joulukuuta kello 12.40–12.50 välisenä aikana Helsingin Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin yli noin 300 metrin korkeudessa. Lennolla on säävaraus.