Itäisen Suomenlahden saaret ja Suomen rannikkotykistö

Itäisen Suomenlahden saaret ja Suomen rannikkotykistö

Haminassa Wanha Veteraani-museossa avattiin 18.5.2024 ajankohtainen ”Suomen rannikkotykistö sodissa 1939-1945” -näyttely.

Sen suunnittelu ja rakentaminen on toteutettu yhteistyössä Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen kanssa. Suurimman taakan ovat kantaneet museon johtaja eversti (evp.) Vesa Kangasmäki ja Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Pakola.

Päivän tilaisuuksiin tyytyväiset museon johtaja eversti (evp) Vesa Kangasmäki ja Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Pakola näyttelyvitriinin edessä
Päivän tilaisuuksiin tyytyväiset museon johtaja eversti (evp) Vesa Kangasmäki ja Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Johanna Pakola näyttelyvitriinin edessä

Näyttelyn avausta edelsi mielenkiintoinen seminaari, jossa kansanedustaja (emer.) Antero Kekkonen kuvaili sodan vaikutuksia Kotkaan, joka joutui käymään sijaintinsa takia kolmea sotaa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Mielenkiintoisena kuvauksena kuultiin saksalaisen Niobe-ilmatorjunta-aluksen upottaminen Kotkan satama-altaaseen, ja tämän tarinan ja hylyn merkityksestä kotkalaisille vielä pitkään sotien jälkeenkin.

Seuraavaksi kommodori (evp.) Tapio Maijala esitelmöi rannikkojoukkojen taistelutavan kehittäjän Martti Miettisen tarinasta talvisodassa, jatkosodan hyökkäysvaiheessa sekä Suursaaren taisteluiden johtajana syksyllä 1944. Mannerheim-ristin ritari Martti Miettinen yleni sotien jälkeen kenraaliluutnantiksi. Rannikkojoukkojen taistelutapaa on kehitetty sotien jälkeen Miettisen oppien pohjalta, ja tulokset kestävät kansainvälisen vertailun.

Seminaarin ja näyttelyn aihe osoittautui ajankohtaisemmaksi kuin arvattiinkaan. Jo seminaarin alkupuheessaan Antero Kekkonen toivoi sotahistoriaa käsittelevien tilaisuuksien provosoivan kuulijoita pohtimaan vastaavaa tilannetta nykypäivänä. Pohdintaa ei tarvitse pelkästään teoretisoida, kun Ukrainassa riehuvasta sodasta voi ammentaa paljon esimerkkejä ja oppeja myös rannikko- ja meripuolustuksen taistelusta.

Mediassa on myös kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota meriyhteyksiemme haavoittuvuuteen ja sen vaikutukseen huoltovarmuuteemme. Tällä viikolla mediakynnyksen ylittänyt uutinen Venäjän suunnitelmista tarkastella aluevesirajojaan Itämerellä nostatti edelleen kierroksia meri- ja rannikkoalueistamme käytävässä turvallisuuskeskustelussa. Tähän referenssiä löytyy vaikka Etelä-Kiinan mereltä, jossa Kiina ja muut merivaltiot kiistelevät merialueiden ja saarten hallinnosta.

Piipahdus Haminassa ja tutustuminen rannikkotykistönäyttelyyn avaa hienosti sotien aikaista viisasta ajatteluamme, mutta antaa myös arvokasta pohjaa merivaltio Suomen nykymenon arviointiin.