Suomi100-juhlavuoden ohjelmaan on mahtunut tuhansia tapahtumia, tempauksia ja tuotelanseerauksia, joilla on kunnioitettu Suomen itsenäisyyden ensimmäistä vuosisataa. Juhlavuoden aikana tavanomaista suurempaa huomiota ovat saaneet myös sotaveteraanit, joiden urotöiden ansiosta itsenäisyys saatiin säilytettyä.

Hinta oli kova: Suomen vuosien 1939-1945 väliin ajoittuneisiin sotiin osallistui n. 350 000 sotilasta, joista 93 000 ei palannut. Nämä sankarivainajat näyttelivätkin ansaittua pääosaa yhdessä koko juhlavuoden vaikuttavimmista kunnianosoituksista: sankarihautausmailla kautta Suomen nähdyissä kunniavartioissa.

Eri puolilla Suomea tätä kunnianhimoista urakkaa lähtivät koordinoimaan eri tahot. Ympäri maata kunniavartiot koottiin vapaaehtoisista ja tavoitteena oli saada jokaiselle sankarihaudalle seisomaan sankarivainajan kanssa samanikäinen nuorukainen koskettavana muistutuksena siitä, kunka varhaisessa vaiheessa elämäänsä olevan sukupolven käsissä nuo ratkaisun hetket olivat. 

Tampereen Kalevankankaan sankarihautausmaan 749 sankarihaudan miehittämisen otti tehtäväkseen Tampereen Suomalaisen klubin varapuheenjohtaja, kenraalimajuri evp Kalervo Sipi.

Pirkanmaan sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alho kertoo hankkeen suosion Tampereella yllättäneen järjestäjätkin. Siinä, missä pienemmillä paikkakunnilla yritettiin löytää tarpeeksi sopivan ikäisiä vielä muutama päivä ennen h-hetkeä, täyttyi Tampereen kiintiö viikkoja ennen itsenäisyyspäivää, yli sadan henkilön ollessa vielä reservissäkin.

Alkujaan kunniavartion oli tarkoitus koostua vain miehistä, koska Kalevankankaalle on haudattu ainoastaan miespuolisia sankarivainajia. Ajatuksesta oli kuitenkin joustettava, koska naiset osoittivat suurta aktiivisuutta heti tiedon tultua tapahtuman järjestämisestä. Jo ennen naisten lopullista hyväksymistä oli heiltä tullut runsaasti ilmoittautumisia.

Tampereen kunniavartijoiden joukossa oli mm. useita naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita ja/tai Pirkanmaan maakuntakomppanioihin sitoutuneita naisia.

– Naiset ovat tänä päivänä näkyvästi ja tasa-arvoisessa roolissa mukana maamme puolustamisessa, joten heidän hyväksymisensä joukkoon oli helppoa, kertoi kenraalimajuri Sipi.

Talvisodassa kaatuneitten haudoilla kunniavartiossa seisseet olivat pukeutuneet lumipukuun, jatko- ja Lapin sodassa kaatuneitten luona seisseet puolestaan maastopukuun. Kenraalimajuri Sipi itse seurasi vaikuttavaa seremoniaa hiukan sivummalla olevan kaksinkertaisen Mannerheim-ristin ritarin, kenraalimajuri A O Pajarin hautamuistomerkin vierellä.

Mediassa jo etukäteen runsaasti julkisuutta saanut tapahtuma kokosi paikalle suuren yleisön, johon näky selkeästi teki vaikutuksen. Tätä Pasi Alho osasi odottaakin.

– Olin vastaavanlaisessa tilaisuudessa Lempäälän sankarihautausmaalla 10 vuotta sitten. Tilaisuus oli koskettava ja pisti vielä päiviä jälkeenpäinkin ajattelemaan noita nuoria sankarivainajia ja heidän kohtaloitaan. Uskon suuren osan yleisöstä kokeneen tilanteen tänään ihan samalla lailla. Olen ylpeä siitä, että Tampereella onnistuttiin järjestämään näin upea kunnianosoitus sankarivainajillemme.

[br]