Jo Talvisodan päättyessä keväällä 1940 jää monen mieleen pelko siitä, että raskaalla hinnalla lunastettu rauha jäisi vain väliaikaiseksi. Sotaa seuraavat kuukaudet osoittavat, ettei Moskovassa solmittu rauha olekaan päättänyt suurvaltojen välisiä jännitteitä ja piskuinen Suomi on edelleen niiden keskellä.

Neuvostoliiton painostus jatkuu. Tulevaisuus näyttää epävarmalta, mutta jotenkin tässäkin tilanteessa on elämää jatkettava. Sodassa menetyt alueet kirvelevät yhä, eivätkä pelkästään niitä satoja tuhansia ihmisiä, jotka ovat menettäneet kotinsa.

[br]

[br]

Alkuvuodesta 1941 Saksan politiikassa tapahtuu muutos ja käy entistä selvemmäksi, että he tulisivat hyökkäämään Neuvostoliittoon. Itse asiassa jo edellisessä kuussa Hitler on allekirjoittanut suunnitelman Operaatio Barbarossasta. Sen tavoite? Salamasota, joka kukistaisi koko Neuvostoliiton.

Epävarmuus kasvaa – mihin se jättäisi Suomen? Joulukuussa 1940 Risto Ryti on noussut Suomen viidenneksi presidentiksi. Kaudesta on tulossa Suomen historian dramaattisin: vain viisi vuotta myöhemmin hän istuisi syytetyn penkillä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.

Tammikuussa Ryti nimittää uuden hallituksen, jossa pääministerinä toimii J.W. Rangell. Pian hallitus ajautuu tiukkaan paikkaan. Neuvostoliitto vaatii Petsamossa sijaitsevaa nikkelikaivosta itselleen. Sen avulla se pystyisi tiukentamaan otetta Suomesta entisestään. Suomen tuolloinen Moskovan-suurlähettiläs ehdottaa alueen luovuttamista Neuvostoliitolle. Puolustusvoimien ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim jättää eroilmoituksensa protestina Suomen liian neuvostomyönteiselle linjalle, jonka hän pelkää vievän Suomelta Saksan mahdollisen tuen.

Ryti saa hänet muuttamaan mielensä. Kyseinen suurlähettiläs, J.K. Paasikivi sen sijaan eroaa tehtävästään. Viikkoa myöhemmin Saksan Norjan armeijan esikuntapäällikkö saapuu Suomeen ”tutustumaan varsinkin itäisen Pohjois-Suomen tiestöön”. Matkan tarkoituksena on valmistella sotilaallista operaatiota ja kartoittaa suomalaisyhteistyön edellytyksiä.

Saksa ja Suomi tiivistävät välejään. Maaliskuussa maiden välille solmitaan uusi kauppasopimus. Vielä 6. toukokuuta presidentti Ryti kuitenkin vakuuttaa Helsingissä vierailevalle Ruotsin ulkoministerille Suomen yrittävän pysyä mahdollisen suurvaltasodan ulkopuolella. Kolme viikkoa myöhemmin aletaan valmistella suomalaislasten siirtoa loman ajaksi Ruotsiin.

[br]

[br]

Neuvottelut suomalaisen ja saksalaisen sotilasvaltuuskuntien välillä jatkuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa saksalaisten ehdotusta suomalaisille osallistua hyökkäyssotaan. Yleinen liikekannallepano alkaa 18. kesäkuuta.

Kolme päivää myöhemmin neljä puoluejohtajaa käy tapaamassa presidentti Rytiä, joka arvelee nyt, että sota syttyisi kesäkuun 23. päivä. Niin kauaa siihen ei kuitenkaan mene: jo seuraavana päivänä, 22.6. kansa saa lukea asiasta Helsingin Sanomien etusivulta. Saksa on julistanut sodan Neuvostoliitolle. Operaatio Barbarossa on käynnistynyt.

[br]

[br]

Suomalaissukellusveneet alkavat miinoittaa Suomenlahtea ja jo samana päivänä Neuvostoliitto alkaa pommittaa suomalaisaluksia.

25. kesäkuuta juhannuksen juhlinta Suomessa on juuri päättynyt. Samoin on rauha: aamuyön tunteina Neuvostoliitto on aloittanut pommitukset 19 eteläsuomalaisessa kaupungissa. Iltaseitsemältä eduskunnassa pidetään salainen istunto, jossa Rangell sanoo ääneen sen, jonka Ryti seuraavana päivänä antamassaan puheessa vahvistaa koko kansalle.

[br]

[br]

26.6.1941 Suomi hiljentyy radiovastaanottimiensa ääreen kuuntelemaan, kun presidentti kertoo kansan suurimman pelon toteutuneen.

”Rauhaa rakastava kansamme, joka toista vuotta on jännittänyt kaikki voimansa äärimmilleen rakentaakseen maansa jälleen kukoistukseen edellisen sodan jäljiltä, on taas joutunut raa’an hyökkäyksen kohteeksi. Jälleen kerran on sama vihollinen, joka runsaan puolen vuosituhannen kuluessa lyhyin väliajoin on yhteensä n. 100 vuotta hävittäen, murskaten ja murhaten käynyt sotia pientä kansaamme vastaan, tunkeutunut alueellemme surmaten lentoaseellaan rauhallisia kansalaisia, pääasiallisesti vanhuksia, naisia ja lapsia, ja tuhoten rauhallisten kansalaisten omaisuutta.”

Suomi on taas sodassa.
[br]

[br]

Koko puheen voit lukea täältä.

Voit myös kuunnella puheen täällä.