Kansallisarkistosta löytynyt todiste osoittaa suomalaistutkijoiden mustanneen Lauri Törnin mainetta keksityillä väitteillä

Kansallisarkistosta löytynyt todiste osoittaa suomalaistutkijoiden mustanneen Lauri Törnin mainetta keksityillä väitteillä

Viime aikoina on kiistelty siitä, kaunisteliko professori Mauno Jokipii tarkoituksellisesti suomalaisten vapaaehtoisten SS-miesten historiaa. Nyt on paljastunut, että Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin mainetta on mustattu keksityillä asioilla toisten tutkijoiden toimesta, Haminassa sijaitsevasta Wanhasta Veteraanista kerrotaan.

Wanha Veteraani on elokuun alussa 2018 perustettu rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Haminassa. Sen jatkuvasti uudistuva perusnäyttely antaa läpileikkauksen Suomen rauhanturva- ja kriisinhallintatyöstä vuodesta 1956 aina nykypäivään asti.

[br]

[br]

Kolmen maan armeijassa palvelleen ja kiistanalaisuudessaan liki myyttiseksi hahmoksi nousseen Törnin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, minkä johdosta hänet on nostettu mm. Wanhan Veteraanin tämän kesän päänäyttelyiden toiseksi teemaksi.

Tietokirjailija Kari Kallonen tarkasti häntä epäilyttäneet väitteet Kansallisarkistosta ja esitelmöi löydöksistään Wanhan Veteraanin järjestämässä seminaarissa 1.6. teemalla ”Lauri Törnin tarina – totta vai tarua?”. Tulokset löytyvät myös Kallosen uudesta Lauri Törni -elämäkerrasta.

Seminaarin myötä yleisölle avataan kesän erikoisnäyttelyt, joissa Törnin lisäksi esitellään suomalaisvapaaehtoisista muodostettua Waffen SS-pataljoonaa.

Kallonen huomauttaa dosenttien Juha Pohjosen ja Oula Silvennoisen väittäneen kirjassaan ”Tuntematon Lauri Törni”, että Törni olisi syyllistynyt useisiin tappeluihin ja juopotteluihin ollessaan suomalaisista vapaaehtoisista koostuneen SS-pataljoonan mukana Saksassa. Tutkijat kirjoittavat, kuinka Törnin ”retki päättyi humalaisiin töppäyksiin ja nolostuttavaan kotiinpaluuseen maitojunan kyydissä”. Silvennoinen toistaa vielä myöhemmin artikkelissaan, kuinka ”Törni palautettiin SS:n Schönbrunnin kasarmeilta Suomeen juomisen ja tappelemisen takia”, Kallonen kertoo.

Saksasta palautettiin 16 upseeria jatkosodan syttyessä, koska vapaaehtoisten ryhmässä oli heitä liikaa. Tunnettu tieto on, että liikaupseereiden mukana lähetettiin välikohtauksen johdosta myös kolme aliupseeria Suomeen. Kallonen kuitenkin sanoo, että tutkijoiden esittämät lähteet eivät kerro mitään Törnin alkoholinkäytöstä, vain Valtiollisen poliisin Valpon kuulustelija Juho Rajala väittää omassa muistiossaan Törnin liittyvän tappeluihin. Rajala itse oli tuomittu sotilaspassinsa väärentämisestä ja häntä syytettiin kuulustelukertomusten peukaloimisesta.

– Professori Jokipii kuitenkin kirjoittaa, että kaksi upseeria olisi syyllistynyt häiriöihin. Lähteenä oli yhdysupseeri K.E. Levälahden kirje, joka löytyisi Kansallisarkistosta. Anoin käyttöluvan SS-arkistoihin, joita tutkittiin samaan aikaan valtioneuvoston kanslian selvityshankkeessa, Kallonen kertoo.

Kirjeessään 12.8.1941 Stralsundista suomalaisvapaaehtoisia SS:ään rekrytoineelle Esko Riekille yhdysupseeri vahvistaakin syylliset, jotka ”ovat menneet samassa lähetyksessä kuin ne upseerit, jotka pyynnöstä ja ylimääräisinä täältä vapautettiin”. Levälahti julkistaa nimet: luutnantti Karjalaisen ja vänrikki Paukkalan, jotta upseereita ei sekoitettaisi syyttömiin.

-Tutkijat ovat silti pyrkineet tahraamaan tämän yhteydessä Törninkin maineen. Sekä Silvennoinen että Pohjonen ovat työskennelleet Kansallisarkistossa, mutta kumpikaan ei ole kysyttäessä pystynyt esittämään mitään lähteitä väitteelleen, Kallonen huomauttaa.

[br]


Kansallisarkistosta löytyvä yhdysupseeri K.E. Levälahden kirje osoittaa Törnin syyttömäksi. (Kuva Kari Kallonen)

[br]

Kallonen kyseenalaistaa tutkijoiden väitteet toisellakin esimerkillä. Pohjonen ja Silvennoinen toistavat kirjassaan myös erään mielenterveysongelmaisen henkilön kuulustelukertomusta, jonka mukaan hän olisi työskennellyt Ruotsissa keväällä 1949 salaisena kuriirina Yhdysvaltain armeijassa palvelleelle, Suomesta asekätkentäjutun seurauksena paenneelle eversti Alpo Marttiselle. Kuulustellun mukaan Marttinen olisi toiminut johtajana ”amerikkalaisessa vakoilujärjestössä”, johon liittyisi myös Törni.


Kari Kallonen on toinen seminaarin luennoitsijoista (Kuva Päivi Luosma)

– Sotahistorian ja sotataidon dosentti Pasi Tuunaisen teoksesta ”Marttinen – Kahden armeijan soturi” kuitenkin selviää yksiselitteisesti, että Marttinen oli jo vuosia aikaisemmin matkannut Yhdysvaltoihin. Hän opetti keväällä 1949 Fort Leavenworthin maavoimien sotakorkeakoulussa oppilasupseereille talvisotataitoa, eikä voinut siksi puuhailla keksityssä vakoilujärjestössä Ruotsissa, Kallonen huomauttaa.

Silvennoinen on sittemmin julkaissut vastineensa Kallosen syytöksiin, minkä löydät täältä.

RUK:n Maneesissa pidettävän seminaarin toisena esitelmöitsijänä nähdään myös näyttelykohteena olevan suomalaisen Waffen SS-vapaaehtoispataljoonan toimintaan perehtynyt sotahistorioitsija ja Sotaveteraani-lehdenkin sivuilta tuttu kirjoittaja, professori Ohto Manninen.

Näyttelyjen avajaiseminaari alkaa 1.6. klo 12.

Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat yleisölle auki kesä-, heinä- ja elokuun tiistaista sunnuntaihin klo 10–16.