Kenttäpostin vastaanottajan etsinnällä onnellinen loppu: sotamies Matilainen löytyi!

Kenttäpostin vastaanottajan etsinnällä onnellinen loppu: sotamies Matilainen löytyi!

Eilen alkanut kenttäpostin vastaanottajan etsintämme päättyi lyhyeen… mutta ennen kaikkea onnelliseen loppuun.

Saimme useammankin yhteydenoton ja lopulta tuli sähköpostia itse kortin lähettäjältä, sotamies Veikko Matilaiselta.

Matilainen on vielä 97-vuotiaanakin innokas netin käyttäjä. Vinkin kuultuaan oli hän mennyt Sotaveteraaniliiton kotisivulle, mistä olikin löytänyt tutun näköisen postikortin.

– Hämmästyin iloisesti: kortti oli isälleni lähettämä nimipäiväkortti!

Sodan jälkeen Matilaisesta itsestään tuli tilanhoitaja, sillä 1945 hän otti veljensä kanssa kotitilan hoidettavakseen. Isä-Jussi menehtyi vuonna 1956.

– Vesantolainen olen ollut vuodesta 1923 ja täällä olen edelleenkin, hyväntuulinen veteraani kertoo.

[br]

[br]

Sotavuodet ovat Matilaisella yhä terävässä muistissa. Sotaväkeen hän meni huhtikuussa 1941 Liperissä sijainneen Käsämän varuskunnan pioneeripataljoona neloseen.

– Kesäkuun 18. päivä se muuttui pioneeripataljoona 13:ksi ja siinä olin sodan loppuun asti. Siviiliin pääsin marraskuussa 1944 Kuopion kasarmilta.

Kannakselta miinanpurkutehtävissä alkanut sotapolku vei Matilaisen lopulta Syvärin taakse.

– Kun olin pioneerina, niin työntekoahan se meillä suurimmaksi osaksi oli, sitä miinojen purkamista. Taisteluihin jouduimme vain muutaman kerran, hän muistelee.

[br]

Pioneerina Matilaisen jatkosota kului miinanraivaustehtävissä

[br]

Meille lähetetty kortti oli päivätty 21.6.1942.

– Olin pitänyt sotavuosien aikana päiväkirjaa ja sen mukaan olimme juhannuksen seutuun tietä korjaamassa lähellä Latvan kylää, hän vahvistaa.

Etsintä ja sen saama huomio yllätti vesantolaisveteraanin. Tarinan saama kiinnostus ilahduttaa.

– On hyvä, että nykyisetkin sukupolvet tietävät sotavuosien tapahtumista; että silloin uhrauduttiin ja miten siellä menetettiin henkiä. Tämä maa on verellä lunastettu, hän lähettää terveisensä Sotaveteraaniliiton seuraajille.

Koska etsintäämme aloittaessa emme olleet täysin varmoja edes siitä, oliko lähettäjäksi merkityn sotamiehen etukirjan J vai V, nousi mieleen vastaanottajan lisäksi luonnollisesti myös kysymys siitä, mitä itse kortin kirjoittajalle rintamalla kävi. Kävi hyvin – sotamies jäi henkiin ja selvisi kotiin.

– Ensi huhtikuussa täytän 98 vuotta, Matilainen ilmoittaa ylpeänä.

– Jos olen hengissä, hän iskee silmää.

[br]

Sotavuodet ovat säilyneet vesantolaisveteraanin muistoissa (kuva: Anu Hytönen)